Danskit oqaluffiini kalaallisut naalagiartitsisarneq aarlerinartorsiorsinnaasoq
Danmarkimi naalagiartitsinermi qinngarsuinissamut, peqqarniisaarnissamut, assigiinngisitsinissamulluunniit kaammattuissagaluarpata paasineqarnissaat periarfissaassaaq.
Danskit naalakkersuisui Danmarkimi naalagiartitsinerit tamarmik danskisuunngikkunik danskisuumut nutserneqarnissaannik qulakkeerinissamik siunnersuuteqartut taama isumaqarput.
Tamanna kalaallisut savalimmiormiusullu naalagiartitsinermut aamma atuutileratarsinnaavoq.
Tamanna savalimmiormiut folketingimut ilaasortaata, Sjúrður Skaalep Javnaðarflokkurininngaanneersup ministeriunermut, Mette Frederiksenimut (S) sapaatip akunnerata siuliani apeqquteqarnerani saqqummerpoq, taassuma ministeriuneq piumasaqaammik Danmarkimi savalimmiormiut iligiivinut atuutsitsissannginnermik qulakkeerissanersoq aperaa.
AAMMA ATUARUK Katti Frederiksen naalakkersuisunngortoq: Tupinnaannartumik eqqissisimavunga
Frederiksenilli tamanna qulakkeerlugu oqaatigerusunngilaa.
- Naamik, neriorsuutigisinnaanngilara. Aamma naak Danmarkimi savalimmiormiusut naalagiartitsisoqartariaqarneranut misiginneqataallungalu ataqqinnikkaluarlunga – aamma tassunga atatillugu ajornartorsiuteqarnermik tusagaqarnikuunngisaannaraluarlunga.
Taassuma Danmarkimi nunanilu allani moskéni ataasiakkaani qinngarsuinissamut peqqarniisaarniarnissamullu kaammattuisoqartarneranik siunnersuut pissuteqarnerarpaa.
Danmarkimi kalaallit palasit
Danmarkimi kalaallit palasit marluk atorfeqarput.
Marianne Krogh Aarhusip biskoppeqarfiani decembarip aallaqqaataaniit palasiulerpoq. Taassuma Danmarkimi kalaallinut innuttaasunut tamanut kalaallisut naalagiartitsinerit, matumani kuisitsineq, ilisineq katinnerlugu ilanngullugit isumagisarpai.
Taassuma Oline Berthelsen 2020-mi februaarimi soraartoq taarserpaa.
Jens-Kristian Kleist Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimi palasitut atorfeqartitaraat. Taassuma kalaallit innuttaasut Danmarkimi nammineq piumassuserinngisaminnik najugaqartut assersuutigalugu napparsimasut parnaarussivimmiittullu pulaartarpai oqaluffimmullu attuumassuteqartunik sulissuteqarfigisarlugit.
Ministeriunerulli akissutaa pillugu Sjúrður Skaale akerliliivoq.
- Savalimmiormiut ilagiivisa oqaluffiatalu pasineqarnera pissutigalugu naalagiartitsinerit nutserneqartalissappata taama suliaavoq sapinngisara tamaat malinnaaffigerusutassara. Tamanna quianaannarpoq, Savalimmiunit ilaasortaq oqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuutip annikitsortai amigaataasut
Folketingip inatsisissatut siunnersuut februaarimi oqallisigissavaa, inatsisissatut siunnersuut suli piareerneqanngilaq.
Taamaammat siunnersuutip annikitsortarpassui suli qulakkeersimanngillat. Ilaatigut kalaallisut, savalimmiormiusut – immaqalu tyskisut naalagiartitsinerit – inatsimmit ilaatinneqassannginnersut, naalagiartitsinerillu danskisuumut nutserneqarnissaannik naalakkersuisut qanoq qulakkeerissanersut.
AAMMA ATUARUK Biskopimik nutaamik qinersineq: Pikkunarpoq oqaasertaleruminaappoq
Aammattaaq danskisuunngitsumik naalagiartitsisoqarnerani qanoq pillaateqartoqassanersoq suli ilisimaneqanngilaq.
Danskilli ilageeqarnermut ministeriat, Joy Mogensen (S) Sjúrður Skaalemut akissuteqaammini allappoq:
- Inatsisissatut siunnersuut qanorpiaq ilusilerneqarsinnaanersoq suli misissorparput, aamma taamaammat qanorpiaq ilusilernissaa oqaatigissallugu suli siusippallaarpoq. Naalagaaffeqatigiinni oqaatsit immikkut ittumik periarfissinneqarsinnaanersut qulaajaanissami ilaapput.
Folketingimut ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiinniit ilageeqarnermut ministerimut aamma apeqquterpaaloqarpoq, taassuma kalaallit savalimmiormiullu oqaasii naalagaaffeqatigiinni Naalagaaffiit Peqatigiinnilu akuerisaasut ilaatigut erseqqissaatigaa.
Taamaammat danskit naalakkersuisui oqaatsit danskisuumut nutserneqassappata tamanna nunat tamalaat akornanni upperneq killiligaananilu oqaaseqarsinnaatigaaneq pillugu isumaqatigiissutinut naapertuunnersoq misissuisikkusuppaa.
