Kiannerunerata issittumi aasiaat amerlisikkai

Issittumi kiannerunera aasiaqarnerulersitsivoq.

Ilisimatuutut misissuinerup nunap aputaarutiaarneruneratigut aasiaat marloriarlutik manniliorsinnaapput, taamaalillutik amerlanerulerlutik.

Aarhus Universitet tusagassiuutinut taama paasissutissiivoq.

- Uumasarneranut allannguutit uku siusinnerusukkut takuneqanngisaannarsimapput, allanngorneralu issittumi sullinernut aasiannullu pingaaruteqarluinnartoq takussutissaqarluarpoq, ilisimatuuneq, Toke T. Høye silap pissusiata allanngoriartornerata isumaa pillugu nalunaarummi oqarpoq.

Taassuma ilisimatuut Aarhus Universitetimit, Arktisk Forskningscenterimeersut aamma Institut for Biosciencemeersut siulersorlugit issittumi aasiaat manniliortarnerannut allannguuteqarnerannik siullermeertumik takussutissarsivaat.

Ilisimatuut nunatta avannaani kangiani misissuivimmi Zackenbergimi aasiaat nunatsinni uumassusilinnik nakkutilliinermi ilaatillugit ukiuni 20-ni pisareriarlugit misissortarpaat.

Pullatillu mikisut pinngortitami assigiinngitsuni inississukkat atorlugit pisaqartarlutik.

- Aasiaat issittumeersut piffissami sivisunerpaami misissorpagut. Paasissutissarpassuit taakku issittumi uumasut mikisut silap pissusiata allanngoriartornera ilutigalugu qanoq allanngoriartornersut takutissinnaavarput, Toke T. Høye nassuiaavoq.

Aasiak nalimmassartoq

Ilisimatutut aasiaat silap pissusiata allangnoriartorneranut qisuariaataat pissutsinut nalimmassarsinnaassuseqartutut paasivaat.

Aasiaat uumassusillit mikisut assersuutigalugit pisseriaat nunamiittut uumassutigisarpaat. Aasiaat – imaluunniit sullernit – Issittumi siunissami amerlanerulissappata tamanna ilisimatuut oqarnerat naapertorlugu tamanna nunatsinni inuussutissanut sunniuteqassaaq.

- Uumassusillit ataqatigiinnerata qanoq allanngornissaa pillugu suli eqqoriaaginnarsinnaavugut, uumassuseqartulli pilersitseqqittarnerat issittumi uumassusillit kianneruneranut qanoq qisuariarnerisa paasinissaanut aamma pingaaruteqarpoq, Toke T. Høye oqarpoq.