Inimi Naalakkersuisut iluanni allanit tusarnaartoqarani qularnanngitsumik ataatsimiittoqarsinnaaneranut siullertut qulakkeerissaaq. Inimiilli naalagaaffeqatigiit sinneranut isumannaatsumik attaveqaateqartoqarsinnaaneranik aamma pilersitsisoqassaaq.Foto: Scanpix

Namminersorlutik Oqartussat avataanit kilitsissianit tusarnaarneqannginnissaminnut isumannaannerulerniartut

Namminersorlutik Oqartussani inip immikkut sanaajusup politikkikkut oqaloqatigiinnerit ataatsimiinnerillu isertuussassat allanit tusarnaarneqarsinnaatissanngilai.

Naalakkersuisuni politikerit atorfillillu isertortumik oqaloqatigiissagaangamik nakkutigineqannginnissartillu qulakkiissagaangamikku danskit illersornissaqarfiata Issittumi Sakkutooqarfianukartariaqartarput.

Tamannali maanna allanngortinneqarnialerpoq. Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfianni inimik tusarnaartoqarsinnaatitsinngitsumik pilersitsiniartoqartoq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfiup KNR-imut uppernarsarpaa.

Inimi Naalakkersuisut iluanni allanit tusarnaartoqarani qularnanngitsumik ataatsimiittoqarsinnaaneranut siullertut qulakkeerissaaq. Inimiilli naalagaaffeqatigiit sinneranut isumannaatsumik attaveqaateqartoqarsinnaaneranik aamma pilersitsisoqassaaq.

Inip pilersinnissaanut danskit oqartussaasui qanimut suleqatigineqassasut, naalakkersuisoqarfiup ilisimatitsissutigaa.

LÆS OGSÅ Andre kan lytte når Danmark, Grønland og Færøerne taler sammen

Naalakkersuisuni inimik isumannaallisakkamik pilersitsinissaq qasseeriarluni oqallisigineqarnikuuvoq, pilersaarutilli 2019-imi aatsaat erseqqissarneqarput.

Init marluk oqallisigineqarlutillu suliarineqarnikuupput. Ataaserli angissutsimut pisariaqartitamut naleqqiullugu mikivallaarmat atorniarneqarunnaarpoq. Naalakkersuisut inip aappaanik maanna misissuinialeruttorput.

Ini nipinik aniatitsiffiunngitsut nipinillu isaaffiunngitsoq atortorissaarutit immikkut ittut atorlugit suliarineqassaaq.

Misissuinermik suliaqarneq naammassineqareerpat inip suliarinissaata aallartinnissaanut pilersitsinissamut missingersuutit akuerineqaqqaassapput.

Naalagaaffeqatigiinni isumannaatsumik attaveqaqatigiiffeqalissasoq

Illersornissaqarfiup isertortumik misissueqqissaartartuisa aarlerinartunik ukiumoortumik naliliinerat siorna novembarimi saqqummersinneqarpoq. Nalunaarusiami nunarput Issittumilu sillimaniarnermut politikkikkut pissutsit immikkoortuni pingaarnerpaamiipput.

Issittumut aarlerinartut nutaat

  • Illersornissaqarfiup isertortumik misissueqqissaartartuisa FE-p Danmarkip sillimaniarneranut pilersaarusiornermullu soqutigisaanut tunngasunut aarlerinartunut ukiut tamaasa naliliisarpoq.
  • Nalunaarusiami kingullermi novembarimi saqqummersinneqartumi Kalaallit Nunaat Issittorlu immikkoortuni pingaarnerpaaniipput.
  • Isertortumik misissueqqissaartartut pisortaata, Lars Findsenip tamanna immikkut ittumik ukkatarineqartutut erseqqissaatigaa.
  • Aammattaaq pingaartumik Ruslandimut USA-mullu aammali Kinamut sillimaniarnermi politikki pillugu killingiusaaqartoq allassimavoq.
  • Nunat taakku pingasut pilersaarusiornermut aningaasaqarnermullu sumiiffimmi isumaqangaatsiarput. Tamanna silap pissusiata allanngoriartornerata malitsigisaanik sermikinneruleriartornerani annertusiartorpoq.
  • Ineriartorneq tamanna politikikkut oqallinnerup sukannernerulerneranik Issittullu ilusilersornerani sakkutooqarnerulernissaanik kinguneqassangatinneqarpoq.

 

Tusarfik: Isertortumik misissueqqissaartartut 2019-imi aarlerinartunik naliliinera aamma Ritzau 

Taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu akornanni toqqaannartumik isumannaatsumik attaveqaateqanngitsoq danskit aviisiata, Jyllands-Postenip decembarimi allaaseraa.

Taamaammat naalagaaffeqatigiinni aalajangiisartut nunarpullumi attaveqaqatigiillutik oqaloqatigiinneranni allamiut pissaanillit soorlu Kinap, Ruslandip USA-llu tusarnaaqataanissaannut aarlerinartoqarpoq.

LÆS OGSÅ Efter FE-rapport: Historisk bekymring om Arktis skal udnyttes

Christiansborgimi, Illersornissamut ministereqarfimmi Københavnimilu ministereqarfinni allani qularnaatsumik attaveqaatinik ininillu peqarpoq, politikerit sulisullu taamaalillutik isumannaatsumik oqaloqatigiissinnaapput.

Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu attaveqaatit isumannaatsut pilersinniarneqaleruttortut, Illersornissamut ministereqarfiup KNR-imut mailikkut allalluni ilisimatitsissutigaa.

Ilisimatooq: Amerlasuut tusarnaaqataarusupput

Namminersorlutik Oqartussani inimik isumannaatsumik pilersitsinissaq isumatsialaasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatooq, Flemming Splidsboel Hansen naliliivoq.

Ilisimatuup, Illersornissaqarfiup Isertortumik Misissueqqissaartartuini naliliisartuusimasup oqarnera naapertorlugu amerlasuut tusarnaaqataanissaminnik soqutiginnipput.

- Taakku tassaasinnaapput nunat soorlu Rusland Kinaluunniit. Aamma USA soqutiginnissinnaavoq. USA-p (paasissutissanik aaqq.) aallerneranut assersuutissanik peqarnikuuvugut, aamma naak nuna iligisarigaluarlugu.

LÆS OGSÅ Statsminister vil bruge 1,5 milliarder til overvågning af Arktis

Ilisimatuup oqarnera naapertorlugu nunat siunissami qanoq iliuuseqarnissaminnut piareersarluarsinnaanerussagamik paasissutissarsinissaminnik soqutiginnipput.

- Kalaallit Nunaanni politikkikkut ineriartornerusinnaavoq imaluunniit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermut suliassanulluunniit allanut tunngasuusinnaapput, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq nangillunilu:

- Pisussanut piareersarluarsinnaanerussagamik paasissutissanik assersuutigalugu oqarasuaatitigut tusarnaarnermit pissarsiniarnissamut soqutiginnissinnaapput.

Kalaallit Nunaata Issittullu piffissami matumani sammineqarnerani nakkutiginninnermut atatillugu pissutsit nalilersoqqinneqarnissaat erseqqippoq, ilisimatooq naliliivoq.

Inip immikkut ittup qaqugu atorneqarsinnaalerluni piareernissaa suli nalunarpoq, taamaammat politikerit atorfillillu isertuussamik oqaloqatigiinniarunik Issittumi Sakkutooqarfiliaqqaartariaqartassapput.

Kommentarer



Giv os et tip

Send en SMS til 1717

Skriv Unnia og derefter dit tip og send sms'en til 1717.
(du kan også skrive Tip i stedet for Unnia)

Giv os dit tip på knr.gl/1717

Eller send en email 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV

Tjek information her:

TTV s 113 Dagligt opdaterede nyheder

TTV s 400 Live flyinformation ank./afg.

TTV s 350 Aktuel TV oversigt

TTV s 610 Aktuel Radio oversigt