Namminersorlutik Oqartussat avataanit kilitsissianit tusarnaarneqannginnissaminnut isumannaannerulerniartut
Naalakkersuisuni politikerit atorfillillu isertortumik oqaloqatigiissagaangamik nakkutigineqannginnissartillu qulakkiissagaangamikku danskit illersornissaqarfiata Issittumi Sakkutooqarfianukartariaqartarput.
Tamannali maanna allanngortinneqarnialerpoq. Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfianni inimik tusarnaartoqarsinnaatitsinngitsumik pilersitsiniartoqartoq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoqarfiup KNR-imut uppernarsarpaa.
Inimi Naalakkersuisut iluanni allanit tusarnaartoqarani qularnanngitsumik ataatsimiittoqarsinnaaneranut siullertut qulakkeerissaaq. Inimiilli naalagaaffeqatigiit sinneranut isumannaatsumik attaveqaateqartoqarsinnaaneranik aamma pilersitsisoqassaaq.
Inip pilersinnissaanut danskit oqartussaasui qanimut suleqatigineqassasut, naalakkersuisoqarfiup ilisimatitsissutigaa.
AAMMA ATUARUK Andre kan lytte når Danmark, Grønland og Færøerne taler sammen
Naalakkersuisuni inimik isumannaallisakkamik pilersitsinissaq qasseeriarluni oqallisigineqarnikuuvoq, pilersaarutilli 2019-imi aatsaat erseqqissarneqarput.
Init marluk oqallisigineqarlutillu suliarineqarnikuupput. Ataaserli angissutsimut pisariaqartitamut naleqqiullugu mikivallaarmat atorniarneqarunnaarpoq. Naalakkersuisut inip aappaanik maanna misissuinialeruttorput.
Ini nipinik aniatitsiffiunngitsut nipinillu isaaffiunngitsoq atortorissaarutit immikkut ittut atorlugit suliarineqassaaq.
Misissuinermik suliaqarneq naammassineqareerpat inip suliarinissaata aallartinnissaanut pilersitsinissamut missingersuutit akuerineqaqqaassapput.
Naalagaaffeqatigiinni isumannaatsumik attaveqaqatigiiffeqalissasoq
Illersornissaqarfiup isertortumik misissueqqissaartartuisa aarlerinartunik ukiumoortumik naliliinerat siorna novembarimi saqqummersinneqarpoq. Nalunaarusiami nunarput Issittumilu sillimaniarnermut politikkikkut pissutsit immikkoortuni pingaarnerpaamiipput.
Issittumut aarlerinartut nutaat
- Illersornissaqarfiup isertortumik misissueqqissaartartuisa FE-p Danmarkip sillimaniarneranut pilersaarusiornermullu soqutigisaanut tunngasunut aarlerinartunut ukiut tamaasa naliliisarpoq.
- Nalunaarusiami kingullermi novembarimi saqqummersinneqartumi Kalaallit Nunaat Issittorlu immikkoortuni pingaarnerpaaniipput.
- Isertortumik misissueqqissaartartut pisortaata, Lars Findsenip tamanna immikkut ittumik ukkatarineqartutut erseqqissaatigaa.
- Aammattaaq pingaartumik Ruslandimut USA-mullu aammali Kinamut sillimaniarnermi politikki pillugu killingiusaaqartoq allassimavoq.
- Nunat taakku pingasut pilersaarusiornermut aningaasaqarnermullu sumiiffimmi isumaqangaatsiarput. Tamanna silap pissusiata allanngoriartornerata malitsigisaanik sermikinneruleriartornerani annertusiartorpoq.
- Ineriartorneq tamanna politikikkut oqallinnerup sukannernerulerneranik Issittullu ilusilersornerani sakkutooqarnerulernissaanik kinguneqassangatinneqarpoq.
Tusarfik: Isertortumik misissueqqissaartartut 2019-imi aarlerinartunik naliliinera aamma Ritzau
Taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu akornanni toqqaannartumik isumannaatsumik attaveqaateqanngitsoq danskit aviisiata, Jyllands-Postenip decembarimi allaaseraa.
Taamaammat naalagaaffeqatigiinni aalajangiisartut nunarpullumi attaveqaqatigiillutik oqaloqatigiinneranni allamiut pissaanillit soorlu Kinap, Ruslandip USA-llu tusarnaaqataanissaannut aarlerinartoqarpoq.
AAMMA ATUARUK Issittup isumannaatsuunissaa aatsaat taama isumakulunnartigisoq
Christiansborgimi, Illersornissamut ministereqarfimmi Københavnimilu ministereqarfinni allani qularnaatsumik attaveqaatinik ininillu peqarpoq, politikerit sulisullu taamaalillutik isumannaatsumik oqaloqatigiissinnaapput.
Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu attaveqaatit isumannaatsut pilersinniarneqaleruttortut, Illersornissamut ministereqarfiup KNR-imut mailikkut allalluni ilisimatitsissutigaa.
Ilisimatooq: Amerlasuut tusarnaaqataarusupput
Namminersorlutik Oqartussani inimik isumannaatsumik pilersitsinissaq isumatsialaasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatooq, Flemming Splidsboel Hansen naliliivoq.
Ilisimatuup, Illersornissaqarfiup Isertortumik Misissueqqissaartartuini naliliisartuusimasup oqarnera naapertorlugu amerlasuut tusarnaaqataanissaminnik soqutiginnipput.
- Taakku tassaasinnaapput nunat soorlu Rusland Kinaluunniit. Aamma USA soqutiginnissinnaavoq. USA-p (paasissutissanik aaqq.) aallerneranut assersuutissanik peqarnikuuvugut, aamma naak nuna iligisarigaluarlugu.
AAMMA ATUARUK Ministeriunerup 1,5 milliardit koruunit Issittumi nakkutilliinermut atorniarai
Ilisimatuup oqarnera naapertorlugu nunat siunissami qanoq iliuuseqarnissaminnut piareersarluarsinnaanerussagamik paasissutissarsinissaminnik soqutiginnipput.
- Kalaallit Nunaanni politikkikkut ineriartornerusinnaavoq imaluunniit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermut suliassanulluunniit allanut tunngasuusinnaapput, Flemming Splidsboel Hansen oqarpoq nangillunilu:
- Pisussanut piareersarluarsinnaanerussagamik paasissutissanik assersuutigalugu oqarasuaatitigut tusarnaarnermit pissarsiniarnissamut soqutiginnissinnaapput.
Kalaallit Nunaata Issittullu piffissami matumani sammineqarnerani nakkutiginninnermut atatillugu pissutsit nalilersoqqinneqarnissaat erseqqippoq, ilisimatooq naliliivoq.
Inip immikkut ittup qaqugu atorneqarsinnaalerluni piareernissaa suli nalunarpoq, taamaammat politikerit atorfillillu isertuussamik oqaloqatigiinniarunik Issittumi Sakkutooqarfiliaqqaartariaqartassapput.
