WWF-ip puisinniarneq akueraa EU-mullu piumasaqaateqarluni

WWF-ip nalunaarusiaani saqqummeqqammersumi erseqqissarneqarpoq naggueqatigiit Inuit immikkut pineqarnissaannik aalajangiussap atuutilernissaa EU-p pimoorunnerullugu  sulissutigisariaqaraa, taamaasilluni Kalaallit Nunaanniit puisit amiinik EU-mut tunisaqartarneq, - kissaatigineqartut naapertorlgit ingerlalerniassammat.-  

- Tamanna WWF-ip nalunaarusiaani inerniliineruvoq pingaarnerpaaq,  sapaatillu akunnerani uani tuluttut kalaallisullu allagaalluni saqqummersussami.        

- Ullumikkut tamakkiinerusumik puisinit nioqqutissiat EU-mut eqqussorneqarsinnaanerat inerteqqutaatillugit Kalaallit Nunaanni puisit amiinik nioqqutissiornermut ajoqutaaqisumik kinguarsarneqarpoq, taama WWF isumaqarpoq.

- Pinngortitamik illersuisniaqatigiiffiup (WWF-ip) nalunaarusiamini naggueqatigiit Inuit immikkut pineqarnissaannik aalajangersakkap atuutilersimannginneranut EU akissussaatippaa, – ajornartorsiullu EU-p nammineq aaqqittariaqaraa, tamanna Issittumi pinngortitalerinermi ilisimatuup Eva Garde-p nalunaarusiamillu suliarinnittup erseqqissaatigaa.

- Pissutigalugu EU-p inatsisiliornerata Kalaallit Nunaanni inuusutissarsiorneq piniartullu aningaasarsiornikkut ajornartorsiornermik eqqugaatimmagit, - EU-p nammineq suliassaraa.  Naggueqatigiit Inuit immikkut pineqarnissaannik aalajangersagaq EU-mi innuttaasunit inuussutissarsiornermillu ingerlatsisunit nalinginaasumik ilisimaneqalernissaa sulissutigineqartariaqarpoq. Taamaammat nalunaarusiami innersuussutigaarput EU-p akisussaaffimminik nassueruteqarnissaa. Kalaallit Nunaallu suleqatigalugu ajornartorsiut ajuusaarnartoq ilorraap tungaanut sangutinniarumaaraa, taama Eva Garde oqarpoq.    

Ajuusaarnaqaaq EU-p inerteqquteqarnerata kalaallit piniartut ilaqutaasalu taama sakkortutigisumik eqqorsimammagit. Kalaallit piujuartitsinissamik tunngaveqartumik piniartarnerannit puisit amiinik nioquteqartarneq  naggueqatigiit Inuit immikkut pineqarnissaannik aalajangersagaq inatsisitigut suli akuerisaavoq, taamaakkaluartoq piniartut sakkortoqisumik eqqugaapput. Atuisartut niuertullu ilisimasakkippallaarnerannik tamanna patsiseqarunarpoq, Eva Garde oqarpoq.  

Neriuutigalugulu isumaqarpoq WWF-ip nunarsuarmi pinngortitamik avatangiisinullu illersuiniaqatigiiffinnit anginersaasut ilaattut inissisimanera pissutigalugu ,-  WWF-ip Kalaallit Nunaannik puisinniartarnermillu tapersersuinera naleqartinneqarumaartoq. 

- Nalunaarusiami tamakkiisumik Kalaallit Nunaanni puisit amerlassusaat pisarineqartartullu allaaserineqarput, ilanngullugulu innersuussutit arlalissuit  saqqumnmiunneqarput.  WWF-ilu isumaqarpoq innersuussutit Kalaallit Nunaanni puisit pisataannit nioqqutissiornerup inuussutissarsiutitsilianngoqqinnissaanut iluaqutaasinnaassasut.

- Nalunaarusiap saniatigut innersuussutigineqarpoq puisiniit nioqqutissianik  eqqusseqqusinnginnerup kinguneqarnerluttitsinerata EU-mit akisussaaffigineqarnera nassuerutigineqassasoq erseqqissaatigineqarpoq. EU-lu kaammattorneqarpoq kinguneqarnerluttitsisimanini nassuerutigalugu, - kaammattorneqarporlu nammineq aningaasartuutigisaminik Kalaallillu Nunaat suleqatigalugu suliniaqatigiiffinnik aaqqiiniartussanik pilersitseqqullugu. 

Europamilu atuisartut Kalaallinik piniartunik tapersuilernissaat Eva Garde-ip WWF-isinnerlugu kaammattuutigaa.

- Juullileqaaq, - nuliallu puisip amianit qaatiguuliamik juullimi tunisinnaavat. Nuliat nuannaartissavat taamalu kalaallit piniartut Kalaallillu inuusaasiat tapersersorlugu. Taama Eva Garde naggasiivoq.

WWF-ip nalunaarusiaa uani atuarneqarsinnaavoq wwf.dk/arktis