Assi: Paul Bast/Flickr Creative Commons

Immikkut ilisimasalik: USA radarimik annertusaanissaminut akuerineqareerpoq

Igalikumi isumaqatigiissuteqarnikkut Pituffimmi radarip annertusarnissaanut USA akuerineqarpoq. Aamma Naalagaaffeqatigiit qularnanngitsumik radarip systemia nutaaq pillugu ilisimatinneqarsimassapput, immikkut ilisimasallit taama naliliipput.  

Nunanut allanut naalakkersuisuusimasup, Josef Motzfeldtip, danskit nunanut allanut ministererisimasaata Per Stig Møllerip USA-llu nunanut allanut ministererisimasaata Colin Powellip illersornissaq pillugu Igalikumi 2004-mi isumaqatigiissuteqarmata, isumaqatigiissutip ilaatut Pituffimmi radarip annertusarnissaanut USA akuerineqarpoq. USA-p missilit atorlugit illersornissamik suliniutaanut atasumik taama pisoqarpoq.
 
Taamaammat radarip koruunit milliardip affai atorlugit maanna annertusarneqarsimanera tupaallaatissaanngilaq, illersornissaq pillugu politikkimik Københavnip Universitetiani ilisimatusartoq, Kristian Søby Kristensen, KNR-imut taama oqarpoq.

- 2004-mi isumaqatigiissuteqarnermi amerikamiut Pituffimmi sakkutooqarfiup missilit atorlugit illersornissamik suliniutiminnut atorsinnaasunngorlugu nutarterinissamut akuerineqarnissaat pineqarpoq. Taamaammat taamani oqallinneq malinnaaffigisimagaanni, amerikamiut radarimik nutarteralutik allamik siunertaqalersitsinerat tupaallaatissaanngilaq.

AAMMA ATUARUK Pituffimmut aningaasaliinermi Kalaallit Nunaat akuutinneqartussaagaluarpoq


Justus: Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqanngilaq

Radarilli 40 millionit dollarsit atorlugit nutaamik annertusarneqarnera Igalikumi isumaqatigiissutip anersaavata avataanippoq, Siumup Folketingimi allatsigisimasaa, Hans-Jacob Helms, Jyllands-Postenimi allaatigisamini taama uparuaavoq.

U.S. Air Force naapertorlugu Pituffimmi radarip systemia 1988-imi nutarterineqarpoq, kingornalu aamma 2007-ip 2009-llu akornanni, annertusaanerlu kingulleq maannamit 2020-p tungaanut ingerlanneqassaaq. Tamannalu naammassineqariarpat radari atorlugu missilit kilometerinik 4000-inik ungatsisigisumiittut paasineqarsinnaanngussapput.

AAMMA ATUARUK Pituffimmi aningaasaliisimaneq ataatsimiititaliami ilaasortat ilisimasaqarfiginerorusuppaat

Igalikumili isumaqatigiissut naapertorlugu, USA-p 2004-p kingorna Nunatsinni sakkutooqarnikkut ingerlatamigut atortutigulluunniit 'allannguutit malunnaatillit suulluunniit ingerlanneqarnissaat sioqqullugu' Danmarkimi Nunatsinnilu naalakkersuisut 'isumasiorlugillu ilisimateqqaartussaavai'. Taamaammat Nunarput annertusaaneq kingulleq pillugu ilisimatinneqartariaqarpoq.

Inatsisartulli Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaani ilaasortat ilisimatinneqarsimanngillat, ataatsimiititaliami siulittaasoq Justus Hansen taama oqarpoq.

Immikkut ilisimasallit: USA-p annertusaanermik nipangiussisimanissaa ilimananngilaq

Nunanili tamalaani politikkimik Danmarkimi immikkut ilisimasallit tupigusuutigaat. Radarimmi annertusarneqarnerata isertuunneratigut USA-p Naalagaaffeqatigiillu akornanni attaveqarnikkut ajornartorsiutinik pisariaqanngitsumik pilersitsisinnaavoq, Mikael Runge Olesen, Danmarkip Nunani tamalaani pissutsinik mississuisoqarfiani,DIIS-imi, ilisimatusartut pisortaat taama oqarpoq.

- Taamaattoqarsimassappat tupaallaatigissaqaara. Danmarkimmi, Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni Pituffimmi sakkutooqarfik pillugu ingerlaavartumik oqaloqatigiittarnerat ileqqorineqarpoq, aamma isumaqarpunga ilisimatitsissutigineqannginneratigut amerikamiut pisariaqanngitsumik ajutoorutigisinnaagaat. Attaveqarnikkummi kusananngitsupilussuarmik suliassanngoriataarsinnaammat.
 
USA-p Nunatsinni sakkutooqarnikkut ingerlataanik danskit amerikamiullu siornatigut nipangiussisarsimanerisa Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni tatigeqatigiinnermut akornusiisimanera Mikael Runge Olesenip miserratiginngilaa. 

AAMMA ATUARUK Pituffik 40 millionit dollarsit nalinginut nutarteriffigineqartoq

USA-lli Nunatsinni atomimik sakkussianik uninngatitsinissamik kissaateqarneranik Camp Centurymilu 1950-ikkunni atomimik nukissiorfiliornissamik suliap, aammalu Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiissutip suliariumannittussarsiuunneqarnerani amerikamiut ingerlatseqatigiiffiata ajugaatinneqarnera sioqqullugu USA Danmarkimut saaffiginneqqaartarsimavoq.

Aamma radarimik annertusaanissaq pillugu USA-p danskit naalakkersuisuinik AAMMALU Nunatsinni naalakkersuisunik ilisimatitsinngippat tamanna aarlerinartoqarpallaassasoq, Mikael Runge Olesen aamma nunani tamalaani politikkimik Syddansk Universitetimi ilisimatusartoq, Jon Rahbek-Clemmensen, taama isumaqarput.
 
- Matumani annertusaaneq ingerlanneqarsinnaasussatut nalilersinnaavara. Aamma Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissummik nassaassaqassaaq, taamaammat kalaallinik ilisimatitsisoqannginnissaa iluaqutissartaqarsorinngilara.
Pituffimmi radarimik nutarterineq kingulleq pillugu Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui ilisimatinneqarsimanersut KNR-ip nunanut allanut naalakkersuisumut Suka K. Frederiksenimut danskillu nunanut allanut ministeriannut Anders Samuelsenimut apeqqutigaa, taakkuli suli akissuteqanngillat.

Isummersuutit

inatsisartut_forarssamling_2017_nils_baum_bureau_for_inatsisartut.jpg

Inatsisartut Ukiakkut Ataatsimiinnerat



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat

...allarpassuillu!