Suiaaqatigiit katinnerat, nanoq hiistitortoq illuararlu eqqumiitsoq ukioq manna atuarneqarnerpaapput
KNR-imit ilanngutassianik aalisarnermut pisassiissutininngaanniit qivittunut tunngasut ullut tamaasa saqqummersitsisarpugut. Politikerit qanoq isumaqarneri, aalajangiineri qanorlu uannut ilinnullu kinguneqarneri pillugit oqaluttuarisarpagut. Ilanngutassialli tamakku ukiup naanerani qaqutigoortumik atuarneqarnerpaasimasut allattorsimaffianniittarput.
2016-imi oqaluttuat takuneqarnerpaasimasut ilaat tassaapput, Nunatta kujataani illuaraq eqqumiitsoq, suiaaqatigiit Nunatsinni katinnerat siulleq nanorlu hiistimik mamarisalik, savaatilimmit aallaaneqartoq.
Aleqa Hammond pillugu oqaluttuat marluk atuarneqarnerpaanut ilaapput, Miss Danmarkimi peqataasoq canadamiullu kilisaataat atuarneqarnerpaat qulit akornanniipput, taakkulu katiterpagut:
Normu 1:
Atuarneqarnerpaamit aallartissaagut. Ukioq manna atuarneqarnerpaaq tassaavoq itsarsisarsiuup nunatta kujataani illuaqqamik eqqumiitsumik nassaarnera. Ujaqqat naangisatut inississukkat kisimik nassaarigaluarpaat, taakkulu ujaqqat 1200-ikkut 1400-ikkullu missaanni umiatsiatut inississorlugit illuaraliaassangatinneqarput. Oqaluttuaq tamaat videolu uani takusinnaavatit.
Normu 2:
Nunatta kujataaniiginnarallassaagut. Allaanerusumilli pisoqarfimmi. Malik Frederiksenip nanoq ilaquttaminut savaateqarfimminnullu Nanortallip eqqaaniittumut Tasiusamut qanillivallaarmat aallaasariaqarsimavaa. Nanoq aallaaneqannginnermini Malik Frederiksenip hiistiutanit qulingiluanit ataaseq nerisimavaa. Oqaluttuaq tamaat assillu uani takukkit.
Ilanngutassiaq assip kingorna nangeqqissaaq
Normu 3:
Laila Mølgaard aappanilu Henriette Simonsen ukioq 2013 nuliassiartaariipput, oqaluffimmili aprilip aallaqqaani 2016-imi aatsaat katissinnaalerput. Ullorlu taanna nallertinnagu suiaaqatigiit oqaluffimmi katissinnaanikuunngillat. Ulloq apriilip aallaqqaataat 2016 oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartutut oqaatigisinnaavarput. Ullormi taanna Nunatsinnut tamanut tunngavoq Lailamut Henriettemullu kisimi tunnganani. Ullormit tassannga video assit oqaluttuarlu tamaat uani atuaruk.
Ilanngutassiaq assip kingorna nangeqqissaaq.
Normu 4:
Angut danskeq 57-inik ukiulik jannuaarip 16-iani Ukkusissani (Store Malene aaqq.) ajunaarpoq. Angut quaannermini qaqqap innaarsuanit nakkarsimavoq. Angutip nakkarnera takuneqarmat poliit qatserisarut qulimiguulillu ujaasilerput. Annaassiniartut nakorsartaata angutip innaarsukkut nakkarnini toqqaannartumik toqussutigisimagaa oqaatigaa. Ujaasinerup oqaluttuarineqarnerani uani atuaruk.
Normu 5:
Aleqa Hammondip Folketingimit akiliissutini nammineq atugassaminut ilaatigut Brugsenimi, Starkimilu pisissutigimmagu qulequttat pingaarnerit aggustimi ilaaffigeqqippai. Tamaaliornera ilanngutassiarpassuarnik saqqummersitnermik kinguneqarpoq, nutaarsiassaq ataaseq pingaartumik atuarneqangaatsiarpoq.
Marlunngorneq aggustip 23-iani partiimi naalakkersuisunilu siulittaasuusimasoq Siumumit peersinneqarpoq. Taamalu aajanngiinermut nassuaat, partiip naalakkersuisullu maanna siulittaasuata ulloq taanna oqaatigimmagu, ukioq manna atuarneqarnerpaanut ilaavoq. Taamak aalajangiineranut nassuiaat uani atuaqqiguk atuarulluunniit.
Normu 6:
Miss Danmarkimi ajugaaqiniaqataasup danskip affarfik kalaaliusup Nicoline Nivi Walstedip atisat ajugaaniutivinnermi atorniakkani Facebookikkut saqqummersimmagit ajunnginnerpaamik isumaqarluni saqqummersikkaluarpai. Nicolinep kalaallit inuiaqatigiit assuutaat misigisassiilluni allatut nutaamik nassuaasersimavai. Tamannali tamanit tigulluarneqanngilaq.
- Inuttut pinngikkaluarlutit isumaqarpunga kalaallisuut taamatut atorniarakkit ittangasoq, assimut oqaasertaliisut ilaat taama allappoq.
Nicoline Nivi Walstedilli tamakku tunniutiinnarfiginngilai. Ajugaaniutivinnerminni kalaallisuut nammineq atorusutamisut atorpai. Ajugaassutiginngilaali. Oqaluttuaq tamaat uani atuaruk.
Ilanngutassiaq assip kingorna nangeqqissaaq.
Normu 7:
Canadamiut kilisaataat F/V Saputi arfininngornermi februaarip 21-ani iluliamut aporpoq, umiarsuullu timitaatigut putuvoq. Umiarsuaq umiarsuarmik alapernaarsuummit Knud Rasmussenimit ingiaqatigineqarluni Nuummut februaarip 24-ani tikippoq. Ilaasut 30-usut ajornatik qasullutilli tikipput.
Ilanngutassiaq videop kingorna nangeqqissaaq.
Normu 8:
Folketingimut ilaasortaq Aleqa Hammond atuarneqarnerpaanut ilaareeraluarpoq, KNR.gl-imili ukioq manna atuarneqarnerpaat arfineq pingajuattut aamma ilaavoq. Tassami partiiminit ulloq aggustip 23-ani peersitaavoq.
Aleqap Folketingimit akiliissutini malittarisassat unioqqutillugit nammineq atugassaminik pisiortuutigimmagu Siumut partiiata pinngitsuugassaanngitsumik periarfissippaa, tassa Folketingimi ilaasortaaffini qimassagaa, qimanngikkuniullu partiiminit peersitaassasoq. Tunuaqqusaanini itigartippaa partiilu ukioq 2014 tikillugu siulittaasuuffigisani qimallugu.
Tamakkua kingorna Aleqap naalakkersuinikkut aqutsisut partiiat Venstre isumaqatigiissuteqarfigaa taamaalillunilu Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliami siulittaasunngorluni, taamaaliornerata kingorna Folketingimi aappalaartunit iligisaminit aamma peersitaavoq. Aleqap Siumumiikkunnaarnera uani atuaruk.
Normu 9:
Angerlarsimaffimmi nakuuserneq Qulaapaamit maajip qaammataani sammineqarpoq. Arnallu sapiitsut saqqummertut ilagaat arnaq Inatsisartut oqaluttarfianiit isummaminik annissigaangami imminut tatigisoq. Tujuuluatani qungasequtaatalu isertugaatai toqqoqqavai. Arnaq nammineq naaggaarnissami tungaanut uiminit ukiorpassuarni nakuuserfigitittarsimavoq. Uani nakuuserfigitittarnermini inuunerisimasani oqaluttuarigaa atuarsinnaavat.
Ilanngutassiaq assip kingorna nangissaaq.
Normu 10:
Danskit ilinniarnermusianut SU-mut malittarisassaat nutaaq ilinniartitaanermut naalakkersuisuusimasup oktobarimi oqaaseqarfigaa. Kalaallit ilinniartut danskit SU-anni ikilisaasoqarnerannit eqqugaaratarsinnaagaluartut taassuma immikkut malittarisassaliuuttariaqanngissorai.
Taamani naalakkersuisuusoq ilaatigut ima oqarpoq: Ilinniarnerat tamaat akilertarparput. Ataatsimilluunniit akiliineq ajorput. Allaat aningaasat attartugaat soorlu qarasaasianut, iPhonenut angalanernullu atorsimasaat akilertarpavut. Taamaattumik sukaterinissamut periarfissaqarpugut.
Ilanngutassiaq taanna ukioq manna atuarneqarnerpaat quliatut inissisimavoq, ilanngutassiaq uani atuaruk.
2016-imi allattugaatigisagut matumuuna naammassivagut. Qujanaq atuaqataagassi. 2017-imi takoqqissaagut.
