Siumumit qinigassanngortittoq: Ilinniartut atugaat pitsanngorsarusuppakka
Ineqi Kielsenip, 21'inik ukiullip, qineqqusaarnermi aatsitassaqarneq samminianngilaa, taassuma ajornartorsiutit ullumikkut pigisagut sulissutigerusukkamigit.
- Ullimikkut Nunatsinni politikkikkut inissisimanerput patajaatsuunngilaq, taamaammallu aatsitassaqarnerup silarsuaani aningaaaliisussat pissarsiariuminaakkallarlutik, Ineqi Kielsen nassiiaavoq.
Taamaammat pissutsit ilisimasaqarfigisani sulissutiginiarpai.
Ineqi Kielsen Siumup Inuusuttaani siulersuisuniinnermini ilinniartut attaveqarfigilluarsimallugit oqaluttuarpoq. Ilinniartullu ajornartorsiutigisartagai maluginiarsimavai.
- Inuussutissat akii qaffakkiartortut ilinniartunut tapiissut allanngunngilaq, Ineqi Kielsen oqarpoq, nalngillunilu:
- Tamanna pillugu ilinniartut ilinniakkaminnik unitsitsisartut amerlapput, tamaammat ilinniartut atugassarititaasut pissutaallutik unitsitsiinnartassanngippata tapisiaat nalilersoqqittariaqarparput ullutsinnullu tulluussarlugit, Ineqi Kielsen oqarpoq.
Fakta
Ineqi Kielsen
- 1993'imi Narsami inuusoq
- 21'inik ukioqarpoq.
- 2012'imi ilinniarnertuutut naammassivoq.
- 2012'imi Siumut siulersuisuunerini ilaasortanngorpoq, sulilu ilaasortaalluni.
- 2014'imi Siumup inuusuttaani siulittaasup tulliatut qinigaavoq.
Ininniartitaanerup iluani pissutsit pitsanngorsarnissai pingaarnertut qineqqusaarnermi sammissavai.
Ilinniartut kollegiani najugallik atugaat aamma pitsaanerusariaqartut taassuma oqaatigaa.
- Ilinniartorpassuit sinerissamiittut kollegiani peqqinnangitsuni najugaqarput. Kollegianik nutaanik sanaartortoqarpoq, taakkuli naammanngillat. Ilinniartut peqqinnarnerusumik najugaqassagunik suli amerlanerusunik sanaartornissaq pisariaqarpoq, Ineqi Kielsen isumaqarpoq.
Aningaasat aaneqartariaqartut
Ineqi Kielsenip ilinniartitaaneq ataatsimut isigalugu pitsanngorsaavigerusuppaa. Taamaaliorniaraannilu aningaaasartuuteqanngitsoornavianngilaq. Taamaammat Ineqi Kielsen qineqqusaarutini qanoq aningaasalerneqarsinnaanerinik takorluugaqarpoq.
Taassuma Nunatta suliffeqarfissuaata Royal Greenlandip immikkoortortaqarfiata ilaa Nunatsinnut nuunneqarsinnaanera takorloorpaa.
- Nunatta suliffeqarfiutaata Royal Greenlandip, qallunaat nunaanniittup, avammut tuniniaaqqittarfia Nunatsinnut nuunneqarsinnaanera takorloorpara, Ineqi Kielsen oqarpoq.
Taasuma takorloorpaa suliffeqarfiup Nunatsinnut nuuneratigut atorfiit 80'it missaanniittut Nunatsinniilersinnaaneri, taakkualu Nunatsinnut akileraartalerlutik. Taassuma saniatigut ingerlatsiviup iluanaarutiminit Nunatsinnut akileraartalernerasigut ilinniartut atugaannut pitsangorsaanissamut akissaqalernissaq upperaluniuk.
Takorluugaq oqallisaauartoq
Royal Greenlandip avammut tuniniaanermut immikkoorrtoqarfiata Nunatsinnut nuunneqarsinnaaneranik Ineqi Kielseni oqariartuuteqarnera Royal Greenlandip pisortaata Michael Thinghusip isumassarsialatsiaasorinngilaa.
Tamanna qaammatit arfinilikkaarlugit oqallisigineqartarpoq. Uangalu qaammatit arfinilikkaarlugit oqaatigisartagara oqaatigissavara: Isumassarsiatsialaanngilaq. Ullumikkut Royal Greenlandip siuariartorneranut tuniniaasut niueqatissaminnut qanimmata, Michael Tinghus oqarpoq.
- Ukiut arlaqanngitsut qaangiupput Royal Greenlandi millionerpassuarnik amigartooruteqarmat, Namminersorlutillu oqartussat 500 millioninik Royal Greenlandimut ilisisariaqarnikuupput. Ullumikkulli ukiumut 100 millionit missaanniittut isertittarpagut. Siuariarnerlu niueqatitsinnut qaninnitsinnik pissuteqarpoq, Michael tinghus nassuiaavoq.
Nunatsinni pikkorinnerusariaqartugut
Ineqi Kielseni, Siumut sinnerlugu qinigassanngortittut, Nunatsinni avammut tuniniaaneq pikkoriffiginerusariaqaripput oqaatigaa.
- Nunarsuup sinneranut attaveqarneq pikkoriffigisariaqarparput, aamma tuniniaaneq nioqqutitsinnillu nalituunngoraaneq eqqarsaatigalugu nukittunerusariaqarpugut, sapinngisamik annerpaamik Nunatta iluanaarsinnaanissaa angujumallugu, Ineqi Kielsen, Royal Greenlandip avannut tuniniaaviata Nunatsinnut nuunneqarnissaanut takoorluukkani pilugu, oqarpoq.
