Nunanut allanut ministeri: Camp Centurymi qinngornernik ulorianartunik mingutsitsisoqarsimanngilaq
Sermersuarmi amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni Camp Century-mi qinngornernik ulorianartunik radioaktiiviusunik mingutitsisoqarsimagunanngitsoq nunanut allanut tunngasunut ministeri Martin Lidegaard folketingemi ilaasortamut Doris Jakobsenimut akissuteqaammini ilaatigut taama oqarpoq.
Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaat Camp Century Pituffimmit 250 kilometerisut kangisitsigisumiittoq 1958-mi pilersinneqarpoq, tassani atomip nukinga iluaqutigalu nukissiorfik angallaneqarsinnaasoq atorneqarpoq. Taannarpiaq pillugu Doris Jakobsen radiop qinngornerinik ulorianartunik mingutitsisoqarsimanersoq paasiniarlugu apequteqarpoq.
- Nunanut allanut tunngasunut ministerip akissuteqaataani Camp Centurymi imeq radiop qinngornerinik ulorianartunik akoqarsimagunanngitsoq erseqqissaatigineqarpoq, tamannalu nuannaarutigaara, Doris Jakobsen oqarpoq.
Doris Jakobsen-ip eqqumiigaa Nunanut Allanut Ministereqarfiup akissuteqarnermini Dansk Uderigspolitisk Instituttimiit nalunaarusiaq aammalu amerikamiut sakkutooqarfianniit nalunaarusiat nutaanngitsut paasissutissiinermi atorneqarsimammata.
Akissutit naapertorlugit Danskit Naalakkersuisui nammineq nalunaarusianik peqartussaagaluarput. Eqqumiigaara nalunaarusiat tamakkua atorneqarsimannginnerat. Maanna neriuutigiinnalerpara amerikamiut ingerlassimasaanni mingutsitsisimanernik isertugaasunillu paasissutissanik nutaanik puttuttoqassanngitsoq” Doris Jakobsen oqarpoq.
Amerikamiut sakkutooqarfik Camp Century sanaartuleramikku Danmarki apereqqaarnagu aallartissimapput. Kingusiinnakkullu suliap nanginneqarnissaanut akuersissummik Udenrigspolitisk Nævn-imit tunineqarsimallutik.
Neriuutigaara USA nunatsinni Kallallit Nunaat Danmarkillu akuersiteqqaarnagit nutaanik aallartitsisimassanngitsut - Tassami Camp Century-mi qanoq pisoqarsimanersoq ministerqarfiup maana nassuiaatigereermagu, Doris Jakobsen tusagassiuutinut nalunaaruteqarluni taama allappoq.
