Nunani avannarlerni innuttaasut suleqatigiinneq nuannarigaat

Nunani avannarlerni suleqatigiinnermik isiginninneq pillugu nunani avannarlerni innuttaasut 3.000-it imminut naalakkersortut nunarput, Savalimmiut Ålandilu ilanngullugit apersorneqarput

Misissuinerup nunani avannarlermiut suleqatigiinneq naleqangaatsiartutut isigigaat takutippaa: ilaatigut pingaaruteqartoq ataatsimullu naleqartitanik ineriartortitsimmat.

Aperineqartut 90 procentii sinnerlugit nunat avannarliit suleqatigiinnerat pingaaruteqarsoraat. Marluk pingasoraarterutaasa nunat avannarliit suli suleqatigiinnerunissaat kissaatigaat.

Aperineqartut pingasuugaangata ataatsip nunarsuarmi tamarmi ineriartortoqarnera nunani avannarlerni ullumikkut suleqatigiinnermik pingaarnerulersitsisoraat.

Killiligaanani oqaaseqarsinnaatitaaneq, inuit tamarmik assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnerat kiisalu inuinnaat naalakkersuisooqataanerat nunani avannarlerni amerlanerusuni naleqartitat pingaarnerit pingajuanniipput.

Assersuutigalugu nunatsinni killiligaanani oqaaseqarsinnaatitaanermik naleqartitsinnginnikkut immikkooruteqanngilaq. Taarsiullugulu tatiginninneq, inuit tamarmik assigiimmik pisinnaatitaaffeqarnerat, peqqusersuinerlu kalaallinit akissuteqartunit nunani avannarlerni pingaarnertut pingasutut taaneqarput.

Misissuinermut iserfissaq svenskisut allassimasoq nittartakkatsinni knr.gl-imi nasssaarisinnaavat.

Novusip Oxford Research peqatigalugu misissuineq suliaraat. Nunatsinnut tunngasortaani HS Analyse apersuisuuvoq.