Assi: Vilhelm Lynge Hard/KNR

Issittumi Siunnersuisoqatigiit Naalagaaffeqatigiit silap pissusia pillugu isumaqatigiissutit naammassiuminaatsikkaat

Naalagaaffeqatigiit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni isumaqatigiissutigisaat arlallit naammassineqarsimanngitsut nalunaarusiami nutaami atuarneqarsinnaavoq. Nunatta tamanna akisussaaffigaa, ajortumilli siunertaqarluni taamaaliorunanngilaq.

Aamma naalagaaffiit Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat arfineq-pingasuusut akornanni Issittumi silap pissusianut pitsanngorsaatissatut isumaqatigiissutigineqartunut tunngatillugu asuleertoqartarpoq.

Siunnersuisoqatigiit silap pissusia pillugu nalunaarusiamik nikalluallannartumik saqqummiusseqqammerput, ministerillu Alaskami aqagu sisamanngornermi ataatsimiilerpata silap pissusianut tunngatillugu suliniarneq oqaluuserineqartussat ilagissavaat.

Nunarsuaq tamakkerlugu pinngortitaq pillugu suliniaqatigiiffiup WWF-ip matumunnga atatillugu, Danmarkip nunallu ilaasortaasut allat avatangiisinut tunngatillugu Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut isumaqatigiissutiminnik timitaliisimanersut misissorsimavaa.

Paasisallu pitsaavallaanngillat, WWF-ip Danmarkimi immikkoortortaqarfiani siunnersortaaneq Mette Frost taama oqaluttuarpoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilisimasat amerlasoorpassuugaluartut nunat ilaasortaasut ilisimasat tamakku iliuuseqarnissamut atussallugit ajornakusoortippaat. Neriorsuutigineqartunut malitseqartitsinissaq ajornakusoortinneqarpoq, siunnersortaaneq oqarpoq.

Nalunaarusiami WWF-ip Berlinimi Ecologic Instituttimut suliakkiissutigisimasaani, nunat ilaasortaasut arfineq-pingasuusut avatangiisit silallu pissusianut tunngatillugu immikkoortuni arfinilinni A-mit D-mut karakterilersorneqarput.

Kunngeqarfik Danmark, Nunarput Savalimmiullu ilanngullugit, pitsaasumik ajornerpaamillu nalilerneqarpoq, Mette Frostilu naapertorlugu Issittumi avatangiisit pillugit isumaqatigiissutit piviusunngortinnissaannut tunngatillugu "akunnattumik inissisimalluni".

- Ataatsimut isigalugu, Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu "angusipput". Issittumili uumassusillit assigiinngissitaarnerisa qulakkeerniarnissaannik suliaqarnermi malinnaaneq-ajulerput, tassanilu D-mik karakterilerneqarput, Mette Frost taama oqarpoq.

- Isumaqatigiissutigineqartut piviusunngortinnissaannut akisussaaffik sumiippa?

- Kalaallit Nunaanni oqartussaniippoq, taakku akisussaaffik Danmarkimit tigunikuummassuk.

- Soormiuna iliuuseqartoqanngitsoq?

- Isumaqanngilluinnarpunga ajortumik siunertaqarluni taamaaliortoqartoq. Sulisoqarneq apeqqutaavoq, aamma suliassaqarfiup pisariusupilussuusup Nuummi sulisunit sisamanit-tallimanit isumagineqarnera eqqaamaneqartariaqarpoq, Mette Frost taama oqarpoq.

Taamaammat siunnersortaaneq, Namminersorlutik Oqartussani silap pissusianut nukissiuuteqarnermullu allaffeqarfimmi siornatigut atorfeqarsimasoq naapertorlugu, Danmarkimi Avatangiisinut aqutsisoqarfik suliami ikiuunnerusariaqarpoq.

PAASISSUTISSAT

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni naalagaaffiit ilaasortaasut piffissami 2006-imit 2013-imut politikkikkut isumaqatigiissutigisamik timitalernissaat qanoq pikkoriffigitigigaat WWT-ip misissortissimavaa.

Silap pissusia avatangiisillu pillugit isumaqatigiissutigineqartut immikkut isiginiarneqarsimappu, aammalu kingorna timitaliiniarneq naliliiffigineqarsinnaanersoq isiginiarneqarsimalluni.

Suliassaqarfimmi ataasiakkaani A-mit karakterilerneqarput (isumaqatigiissutit 80 procentii sinnerlugit naammassineqarput), D-millu (isumaqatigiissutit 40 procentinit ikinnerusut naammassineqarput)

Danmarkimut, Nunatsinni Savalimmiunullu tunngatillugu ima inissisimasoqarpoq:

* Pinngortitamik illersuineq: Isumaqatigiissutinit aqqaniliusunit arfineq-marluk naammassineqarput (64 procentit - B-mik karakteriliisoqarpoq)

* Uumassusillit assigiinngisitaarnerat: Isumaqatigiissutitnit 17-iusunit arfinillit naammassineqarput (35 procentit - D-mik karakteriliisoqarpoq)

* Umiarsuit angallannerisa kingunerulluutaat: Isumaqatigiissutinit aqqanilinnit tallimat naammassineqarput (45 procentit - C-mik karakteriliisoqarpoq)

* Uuliaarluertoqarsinnaaneranut upalungaarsimaniarneq: Isumaqatigiissutinit 24-nit 22-t naammassineqarput (92 procentit - A-mik karakteriliisoqarpoq)

* Silap pissusianut naleqqussarneq paarlu: Isumaqatigiissutinit arfineq-pingasunit arfineq-marluk naammassineqarput (88 procentit - A-mik karakteriliisoqarpoq)

* Pinngortitami ataqatigiinneq tunngavigalugu pinngortitamik aqutsineq: Isumaqatigiissutinit aqqaneq-marlunnit pingasut naammassineqarput (25 procentit - D-mik karakteriliisoqarpoq.

Najoqqutarisaq: WWF.

/ritzau/

 

Isummersuutit



Nutaarsiassaateqarpit?

Nutaarsiassaateqarpit?

1717-imut SMS-erit, UNNIA allariarlugu kingornalu oqaluttuat allallugu.

Immersuivik atorlugu allaffigitigut knr.gl/1717

Emailikkulluunniit 1717@knr.gl

KNR TV: TekstTV-mi paasissutissat

TTV q 110 Ullut tamaasa nutaarsiassat

TTV q 400 Timmisartuutinissat
aallartussat tikitussallu

TTV q 300 Tv-kkut aallakaatitassat
tulleriiarnerat

TTV q 300 radiukkut allakaatitassat
tulleriiarnerat

...allarpassuillu!