Misissuineq: Innuttaasut uuliasiorneq pillugu pitsaanerusumik ilisimatinneqarusupput

HS Analysep Canadami avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik Oceans North aamma ICC sinnerlugit ukiaq misissuinerata tamanna takutippaa. Innuttaasut isumaannik misissuinermi, Nunatsinni uuliasiorneq qanoq isumaqarfigineqarneranik sammisaqarfiusumi, nunatsinni innuttaasut 721-t peqataasimapput.

Misissuineq siornatigut tamanut saqqummiunneqarsimanngilaq

Aperineqartut 61 procentii isumaqarput uuliasiornerup navianaataai pillugit innuttaasunik ilisimatitsinermut tunngatillugu naalakkersuisut pitsaanngitsumik imaluunniit naammaginanngitsumik suliaqarsimasut. Aperineqartullu 57 procentii upalungaarsimaniarnikkut naammaginartumik aaqqissuussisoqarsimanissaa qularaat.

Uuliasiorneq gassisiornerlu pillugit oqallinnermi ICC innuttaasunit tatigineqarnerpaavoq. Misissuinerummi takutippaa nunatsinni innuttaasut 60 procentiisa ICC annertuumik tatiginartuutikkaat imaluunniit ilaatigut tatiginartuutikkaat. Aatsitassanut pisortaqarfik 46 procentinit tatiginartuutinneqarpoq naalakkersuisullu 44 procentinit tatiginartuutinneqarlutik kingullersaapput. Allattorsimaffiup naqqarpiaaniippoq Greenpeace, 25 procentiinnarnit tatiginartuutinnerqarluni.

Nunatsinnili innuttaasut uuliasiortoqalernissaa tunuartivissunngilaat. Aperineqartummi 51 procentiisa ineriartortitsineq maannakkutut sukkanerusumilluunniit ingerlanneqartariaqarsoraat, 40 procentillu ineriartortitsineq kigaallanneqaqqunngikkunikku unitseqquaat. Amerlanerussuteqarluartullu isumaqarput uuliasiorneq kalaallinut tamanut naggataatigut iluaqutissartaqarumaartoq.

Suliniaqatigiiffiup Oceans Northip, aningaasaateqarfimmit Pew Charitable Trustsimit ingerlanneqartup KNR-imut erseqqissaatigaa, uuliasiorneq pillugu kalaallit allamik isumataartinniarsarinissaannik siunertaqarani, kalaallilli ineriartortitsineq pillugu qanoq isumaqarnerannut ilisimasanik amigaateqarsorigamikku misissuisitsinissaq aningaasalersorsimallugu.

- Misissunermi paasineqartut soqutiginaateqarluartutut nalilikkatta ilagaat, Kalaallit Nunaanni innuttaasut aalisarneq takornariartitsinerlu Kalaallit Nunaata pisuussutaasa pingaarnerpaartaatut suli isigimmatigik. Avataaneersuullunimi isumaqarnarmat uulia gassilu Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarneranut tunngatillugu soqutiginaateqarnerpaasut, aalisarnerli Kalaallit Nunaanni suli isumalluutitut pingaarutilittut suli isigineqarpoq, Christopher Debicki, Oceans Northip Nunavummi immikkoortortaani pisortaq taama oqarpoq.

Innuttaasut ilarpassuisa uuliasiulernissaq pillugu qularuteqarnerat pinngortitamik mianerinninnissamik nassuiaateqarsinnaagunarpoq. Aperineqartummi 54 procentiisa uuliarsiornissaq navianaateqartosaat, 19 procentiinnaallu isumannaatsuunerarlugu. Naalakkersuisut uuliasiornermut tunngatillugu isummernissaannut suut pingaaruteqarnerpaanersut apeqqutigineqarmat, aperineqartut 98 procentii akipput pinngortitaq avatangiisillu pingaaruteqarnerpaasut aammalu najukkami inuiaqatigiit suliffeqarfiillu ammasumik tatiginartumillu pissuseqarnissaat aamma pingaaruteqartuusoq. Pingaartitanilu kingulliusoq tassaavoq aningaasaqarniarneq, 78 procentinit pingaaruteqarnerpaatut isigineqartoq.

Oceans North ulluni makkunanerpiaq Nunatsinniippoq avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit assigiinngitsut ataatsimeeqatigalugillu suleqatiseriartorlugit. Suliniaqatigiiffiup issittumi pinngortitap sunnertiasoq Pikialasorsuaq immikkut soqutigisaqarfigaa.

Ataani ingerlaqqissaq toorlugu nalunaarusiaq tamakkerlugu aaneqarsinnaavoq.