Kisitsisit NunaMineralsip akiliisinnaajunnaaneranut tunngasut saqqummiunneqarput

Aatsitassarsiornermik misissueqqissaartarfiup, NunaMineralsip akiliisinnaajunnaarnerani, inatsisit akiliisinnaajunnaarnermi atuutsinneqartut malillugit, inatsisilerituunit suliffeqarfiup aningaasaataat qasserpiaanersut paasiniarneqareerlutik saqqummiunneqarput.
Assi © : KNR
maajip 22-at 2015 16:39

Paasiniaanermi paasineqarpoq, suliffeqarfiup aningaasaataat atoriaannaat, 264.000 koruuniusut akiligassallu katillugit 30 millionit koruunit missaanniittut paasineqarlutik.

NunaMineralsimi aningaasaliisut annersaat, GrønlandsBanken katillugit 12 millionit koruuninik pissaqarpoq. NunaMineralsilli illuutaa bankimit sillimmatitut pigineqartoq aamma nalunaarutigineqarluni.

Namminersorlutik Oqartussat 8 millionit koruunit missaannik pissaqarpoq, taakkunannga 4,5 millionit koruunit Nunatta karsiata pissaralugit allallu 3,5 millionit koruunit Namminersorlutik Oqartussat pigisaannit, Greenland Holdingip pissaralugit.

Aamma atuaruk Kim Kielsen NunaMinerals pillugu: Annaanniarlugu qanoq iliuuseqarsimagaluarpugut

NunaMineralsimut aningaasaliisut inuit ataasiakkaat katillugit 4,6 millionit koruunik pissaqarput.

Kikkut aningaasanik pissaqarnersut misissorneqarneranni aamma paasinarsivoq, NunaMineralsip ukiorpassuarni pisortaa, Ole Christiansen katillugit 1,6 millionit koruuninik aningaasarsiassaminik akiitsoqarfigineqartoq.

Akiliisinnaajunnaarneq Kalaallit Nunaata Eqqartuussiviani tallimanngornermi juunip tallimaani qaqinneqassaaq. Tassani eqqartorneqassalluni akiliisinnaajunnaarnermik aalajangiineq ingerlatiinnarneqassanersoq. Aamma tassani eqqartorneqassalluni akiliisinnaajunnaarnermi inatsisilerituut maannamut sullissisut katitigaaneri allanngortinneqassanersoq.