ASSIT Kangerlussuarmi tatsip imia ajunngilaq - tatsilli paarnarsui nerissanngilatit
Amerikamiu ilisimatooq, ph.d-imut ilisimatusartoq, Jessica Trout-Haney, KNR-imut e-mailikkut taama allappoq. Jessica arlaleriarluni nunatsinniittarsimavoq, cyanobakteriallu ammalortorsuit toqunartortallit iipilitut angitigisut qanimut misissorsimallugit.
Aamma atuaruk Kangerlussuup eqqaani tatsit tomaatii toqunartut nassaarineqarsimapput
- Inunnut qanoq toqunartoqartiginerisa (toqunartoq mikrocystin) qaffasissusaat annikippoq.
- Erngup tatsimeersup salinneqaqqaartarnissaa pisariaqartuaannaraluartoq, tamanna peqqissutsimut naviananngilaq, tatsilli paarnarsuaanik nerinissaq mianersoqqussutigilluinnarpara, ilisimatooq oqarpoq.
Uani atuaqqigit
Trout-Haneyp 2013-imit misissuineri siulliit
Ilisimatusarnermut tunngasunik nittartagaq Eos, imermik iminnginnissamik mianersoqqusisut
Toqunartoq mikrocystin inuit uumasullu tinguinik ajoqusiisinnaavoq, tatsinilu misissuiffigineqarsimasuni 19-ini toqunartup qaffasissusaa, Naalagaaffiit Peqatigiit Peqqissuseq pillugu suliniaqatigiiffiata (WHO-p) piumasaqaataanut sanilliullugu annikippoq.
Jessica Trout-Haney, USA-mi illoqarfimmi New Hampshiremi Dartmount Collegemeersoq naapertorlugu, tatsip paarnarsuisa toqunartunik akoqassusiat tatsip ernganut sanilliullugu annertunerujussuuvoq.
- Taakkuninnga annikitsumik nerineq erngertumik peqqissutsimut ajoqusiinavianngilaq, taakkuninngali akulikitsumik nerisaraanni piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ajoqusertoqarsinnaalluni. Nalunartut pillugit tatsit paarnarsuisa nerinaveersaareqartariaqartut, Jessica Trout-Haneyp oqaatigaa.
Nittartakkami Ingeniørenimi allaatigineqarsimasoq malillugu, tatsit paarnarsui tuluttut 'sea tomatoes'-mik taaguuteqartinneqaratut allassimammatigit, KNR-imit aallaqqaammut tatsit tomataannik taasimagaluarpagut.
