Kalaallit Nunavummiullu taarsiivigineqaqqupput
Tamanna pillugu Nunavummi Kalaallit Nunaannilu piniartut, EU-mit ikiorneqarnissaminnik piumasaqarput, ilaatigut aningaasanik taarsiivineqarnissamminik kissaateqarlutik. Aviisi ullormut saqqummersartoq, Politiken taama allaaserisaqarpoq.
- EU-mut puisit amiinik eqqusseqqusiunnaartoqarmat tamassumalu inatsisiliorneqarnera pimmat, erseeqqilluinnartumik allassimavoq, EU-mut puisit amiinik eqqusseqqusiunnaarnermi Inuit eqqorneqassanngitsut. Taakkuli eqqorneqarput, taamaammat piniartut taarsiivigineqartariaqarput, Canadami Inuit pillugit suliniuteqartoq, Aaju Peter taama oqarpoq, kalaallip piniartup, Leif Fontainep isumaqatigilluinnagaanik.
Taakku marluullutik Københavni Bruxelles-milu sapaatip akunnerani matumani angalapput, suliniaqatigiiffik Inuit Sila tunuliaqutigalugu angalallutik, puisinillu piniartuunerup ilorraap tungaanut saatinneqarnissaa paasisitsiunitigeqqillugu oqaloqateqarlutik.
Taakku Europami paasisitsiniaanerat pivoq, puisit amii pillugit EU-mi inatsisartut, sapaatit akunneri pingasut massuma siorna, immikkut inatsisilioreersullu.
Puisit amii pillugit inatsit erseqqilluinnarpoq
Tamanna danskit EU-mi ilaasortaatitaannit tapersersorneqarluni. Inatsimmi erseqqissumik allassimavoq, Inuit puisinniartarnerat nungusaataanngitsumik ingerlanneqartoq, taamaammallu puisit amii EU-mut eqqunneqartut, Inunnillu tunisassiarineqartut eqqusseqqusiunnaarnermi pineqassanngitsut.
EU-mi nunat amerlanerpaartaasa siusinnerusukkut piumasarigaluarpaat, puisit amii suminngaanneerealuarpataluuniit taakku EU-mut tunisassiarineqartarssanngitsut, tassalu tamanna maanna allanngortinneqarpoq.
Puisit amiisa EU-mut tunisassiarineqartarnissaat pillugu, EU-mi inatsisartut paasisitsiniaanissamik pilersaaruteqarput, ilaatigut Nunatsinni puisit pisarineqartartut amiisa tunisassiarineqarsinnaaneri illersorniarlugu.
Inatsiliuunneqaraluarput sulili aningaasaliisoqanngilaq
Tamannali suli aningaasaliiffigineqarsimanngitsoq, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasotaat, Aaja Chemnitz Larsen KNR-imut oqarpoq aamma oqarluni neriuutigalugu, tamanna Naalakkersuisut danskit naalakkersuisui suleqatigalugit aaqqinniarneqassasoq.
- Inuit eqqorneqannginnissaannut inatsit tunngasoq ilisimaneqanngivissorpoq. Tamannalu pissutigalugu puisit amii Kalaallit Nunaannit tunisassiartineqartut EU-p innuttaannit amerlanernik ilisimaneqarani oqartoqarsinnaalluni tamanna suli atuutsinneqalinngitsoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq imalu nangilluni.
- Paasisitsiniaanissaq aningaasaliiffigineqanngippat tamanna Nunatsinni piniartut puisit amiinik aningaasarsiuteqarsinnaanerat annaaneqariannaavoq. Tassami paasiniaanerit takutippaat, puisit amiisa EU-mut eqquteqqusaajunnaarneranni tamanna Nunatta 350 millioner koruuninik annaasaqaatigigaa, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Naalakkersuisut danskinik oqaloqateqartariaqarput
Taanna isumaqarpoq, Kalaallit Nunaanni oqartussat Danmarkimilu oqartussat suleqatigiillutik, EU-p paasisitsiniaanissamut aningaasaliinissaanik sunniiniartariqartut.
- Taamaattumik neriuppunga Naalakkersuisut siulittaasuat, Kim Kielsen danskit nunanut allanut ministeriat, Kristian Jensen suleqatigalugu, EU-mut allagaqartariaqartut. Taamaaliornissaallu pillugu taakku kaammatussavakka.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen KNR-imut oqarpoq.
