Johan Lund Olsenip issittoq pillugu nassuiaammut oqaasii

Nunanut allanut tunngasunut ministerip issittumi suleqatigiinneq pillugu nassuiaataa tunuliaqutigalugu Johan Lund Olsenip Folketingimi oktobarip 24-ani oqalugiaataa:

Issittup soqutigineqarnera annertuseriarujussuarsimavoq, Kalaallit Nunaatalu inissisimaffia pissutigalugu politikkikkut pilersaarusiornertigullu pingaarutaa aatsaat taamak annertutigilerpoq.

Inissisimaffipput pissutigalugu politikkikkut inissisimanerput pisuussutigullu, uumassusillit uumaatsullu, pillugit Kalaallit Nunaat nunat tamalaat akornanni annertuumik pingaaruteqarpoq. Nunap pisuussutai, qaqqai imaalu nunarsuatta sinneranit soqutigineqaqaat. Taamaattumik nunanut allanut politikkimut akuunitta, ilisimasatta pisinnaasattalu annertusartuarnissaat Inuit Ataqatigiinnut pingaaruteqarpoq. Taamaattumillu oqaloqatigiittarfinni assigiinngitsuni, soorlu Arktisk Rådimi, ICC-mi, nunani avannarlerni suleqatigiinnerup iluani, FN-imi aamma IWC-mi inissisimaffitta atorluarnerunissaat suli kissaatigivarput periarfissikkaangattalu isummatsinnik apuussisarluta.

Kalaallit Nunatsinni suliassaqaqaraagut, silarsuarli avatitsinniittoq aamma akisussaaqataaffigivarput. Taamaattumik nunat tamalaat akornanni pisussaaffitta eqquutsinnissaat sutigut tamatigut sulissutigissavagut, taamatullu nunarsuatsinni innuttaaqataasutut immitsinnut isiginerput demokratimillu ersoqatigiinnermillu illersuisuunerput sulissutigissallutigit.

Kalaallit Nunaat avatangiisinut eqqummaarissuussaaq taamatullu ilisimaneqarluni. Peqatigisaanillu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut siuariartornissaq inuussutissarsiutinillu nutaanik ineriartortitsinissaq pisariaqartippai. Ukiunili makkunani inuit pilersitaannik silaannaap allanngoriartornera Kalaallit Nunaanni aamma misigisimaqaarput. Siku aappoq, sila allanngorpoq inuunitsinnili atugassarititaasut allannguuteqarput. Periarfissat nutaat takkupput ilaalli tammakarlutik. Naleqqussartariaqarpugut sunniuteqarfigisinnaasatsigullu iliuuseqartariaqarluta.

Taamaattumik nunani tamalaani silaannaap allanngoriartorneranut akiuinermut tunngatillugu isumaqatigiissutini Kalaallit Nunaat suli akuussaaq. Aamma avannaarsuatigut kitaatigut aqqutikkut umiarsuit ingerlaalernissaannut iliuusissiamik pisariaqartitsisoqarpoq, tassani Kalaallit Nunaata Ruslandillu akornanni imartami angallannerulernikkut immap uumasullu illersorneqarnissaat, inuutissarsiutitigut periarfissaasinnaasut ilanngullugit pineqassallutik.

Aammattaaq avatangiisinik pinngortitamillu illersuinertigut Kalaallit Nunaat avataaniit tatineqariartuinnarpoq sunnerneqariartuinnarlunilu. Tamanna pisuussutitsinnik uumassusilinnik, soorlu aalisakkanik, nunami uumasunik imarmiunillu qangaaniilli atuinissamut pisinnaatitaaffeqarnerput niueqatigiinnermi killilersuiffigineqarnernit eqqorneqarpoq, kalaallillu tunisassiaasa, soorlu puisit amii, puisit neqaat, arfernit tuniassassiat il.il., avammut tuniniarneqarnerat ajornarnerulersimavoq.

Kalaallit Nunaata nunataata imartaatalu mingutsinneqarneranit nunami uumasunut, aalisakkanut minnerunngitsumillu imarmiunut ajoqusiinera annertusiartorpoq. Taamaanneranilu kalaallit qangaaniilli inuusaasiat nerisaqarnerallu nunanit allaniit tatineqartuarsinnarput.

Taamaattumik Kalaallit Nunaata nunanut allanut aamma sillimaniarnermut politikkitigut annertunerusumik oqartussaaqataanissaata qulakkeerneqarnissaa aalajangiisuulluinnassaaq, tassanilu iluameersumik peqataatinneqarnissaq sunniuteqarsinnaanissarlu pineqarput!

Danskit naalagaaffianniittut tamarmik Tunngaviusumik Inatsimmi naligiissutut inissisimapput, naligiissitaanerullu tamatuma kingunerisaanik naalagaaffeqatigiinnermik nukittorsaataasussanik nunanullu allanut sillimaniarnermullu politikkitigut apeqqutini Kalaallit Nunaata sunniuteqarnerunissaanut qulakkeerinnissutissanik pilersitsinissat suliniutigineqassapput.

Danmarkip, Savalimmiut Kalaallillu Nunaata kunngeqarfiat ataatsimoorussamik Issittumut Iliuusissiamik saqqummiisimapput. Naalagaaffeqatigiit iliuusissiamik ilusilersuineranni Inuit Ataqatigiit annertoorujussuarmik peqataallutillu sunniuteqarsimapput, tassanilu inunnut tunngasortaa pingaartinnerpaasimavarput. Antarktiski inoqanngitsoq Arktiski inoqarpoq. Kalaallillu issittup inuinut akuupput, taamatullu pisuussutigut uumassusillit uumaatsullu atornerisigut inuiaqatigiittut ineriartornissamut pisinnaasitaaffeqarnerput Inuit Ataqatigiinniit illersortuassavarput. Peqatigitillugulu ilisimavarput issittoq qajannartuusoq, taamaattumillu Issittumi aallussaqartut kikkulluunniit avatangiisit illersorneqarnissaannut piumasarisanut sakkortunerpaanut malinninnissaat aalluttuassavarput. Danmarki Savalimiullu peqatigalugit Kunngeqarfiup Issittumik aallutaqartuarnissaa nukittuumillu politikkeqarnissaa qulakkiissavarput. Tassanimi najugaqarpugut, sulilu kinguaassagut tassani najugaqartuassapput.

Taamaattumik ullumikkut inuit 4 mio. –it missaanniittut Issittumi najugaqartut inuuniarnermikkullu atugaat pillugit Folketingimi aallunneqartuarnissaat Inuit Ataqatigiinniit suliniutigiuassavagut.

Taamaattumik danskit naalakkersuisuisa issittumut nalunaarusiami matumani pingaarnersiuilluni tulleriaarineri naammagisimaarlugit maluginiarsimavakka, pingaartumik Issittumi innuttaasut inuunerinnissaannut tunngatillugu pisaq iliuusissallu suli qitiutinneqartussatut inissisimatimmassuk, Issittullu suli eqqissisimanartuunissaanik isuma attanneqartuarsinnarmat. Ataatsimut isigalugu Inuit Ataqatigiinniit nalunaarut naammagisimaarparput. Isumaqarpugut inimi maani oqallisigeriikkatsinnut naapertuuttoq, kalaallillu Inatsisartuisa sammisaannuttaaq naapertuuttoq. Tassani ilaatigut eqqarsaatigaagut kalaallit upalungaarsimanermut peqataatinneqarsinnaanerannut tunngasoq, tassa danskit illersornissaqarfiat qanimut peqatigalugu imaani avatangiisit illersorneqarnissaannut ujarlernernut annaassiniarnernullu tunngasoq.

Kunngeqarfiup ataatsimoorussamik Issittumut Iliuusissiaata saqqummiunneqarnerani danskit nunanut allanut ministererisimasaat iliuusissiaq Issittumik eqqissisimasumik isumannaatsumillu siullertut qulakkeerinnissasoq oqarpoq.

Tamanna Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigilluinnarparput. Tamatumani nunarsuatsinni eqqissisimanissap qulakkeerneqarnissaa pineqarpoq, soorlu nunarsuatsinni innuttaasut kiffaanngissutsimik, atugarissaarnermik demokratiilu tunngavigalugu aqutsisoqarneranik misigisimanerisigut, kiisalu nunani tamalaani sakkutuuliinertigut pissaanermik takutitsineq taamaallaat FN-ip akuersineratigut pisinnaasoq.

Taamaattumillu nunani tamalaani sillimaniarnermut politikkimut atatillugu oqallinnermi annertunerujussuarmik peqataanissarput uanni pissusissamisoorluinnarpoq, tassa kalaallit akuutinneqarnerisigut. Nunarsuarput eqqissisimanerusoq qanoq ililluni anguneqarsinnaava, Kalaallillu Nunaaniit Folketingimi ilaasortatut tamatumani suut aallutissavagut?

Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartut, Thule Air Base ilanngullugu, qiviartariaqarpagut, tassa amerikkarmiut sakkutuutigut nunatsinniititaqarnerat Issittumi iliuusissiamuttaaq suliami akuutillugu. Thule Air Base-iippoq nunarsuatsinni satellitsitigut paasissutissanik katersuiffiit pingaarnersaannut ilaasoq, uanili Thule Air Basep amerikkarmiut sakkutooqarfiannut taamaallaat atasuunera maluginiagassaavoq. Nunat sinneri tamarmik nunarsuatsinni eqqissinermik aallussisut Thule Air Basep paasissutissaataanik pissarsisinnaanngillat. Tamanna uanga kukkusutut isigaara, taamaattumillu piffissap ingerlanerani Thule Air Basep nunanit tamalaanit atorneqarsinnaanngornissaata piumasaqaatiginissaa sulissutigisariaqaraluarparput – tassa imaaginnanngitsoq tassaassasoq amerikkarmiut kalerrisaariviat satelletsinullu maluginiutaat. Politikki tamanna naapertorlugu paasissutissat Thulebasemi katersorneqartut FN-imi susassaqarfinnut atorneqarsinnaasunngortinneqartariaqarput suliareqqinneqarsinnaasunngortillugit. Susassaqarfiit taakkua atomip nukinganik sakkussianik siammarterinnginnissamut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinut nakkutilliinernik, atomip nukinganik misiligutitut qaartitsinnginnissanut, sakkussianut kemiskiusunik bakterialikkanullu misileraannginnissanut il.il. sammisaqartuupput.

Tassunga killissinnaagutta isumaqarpunga Issittoq eqqissisimaffiusoq qulakkeerluarnerusinnaassagipput. Nunarsuatta inuisa sinnerinut Issittumilu inuinut 4 mio.-iusunut.

Naggasiullugu Issittumi Inatsisartunut Ilaasortat Komiteata inassuteqaatit suliarisai naalakkersuisunut eqqaasitsissutigissavakka. Septembarimi Sara Olsvigip komitemut siulittaasuunermigut Whitehorsemi Canadami ataatsimeersuartitsinermigut Folketingimi suliassani naammassivaa. Ataatsimeersuarnermi Issittumit tamarmit inatsisartuni ilaasortat naalagaaffinnut issittumiittunut Arktisk Rådimullu arlalippassuarnik inassuteqaatitik sukumiisumik suliarivaat. Folketingip komitemi sinniisuatut suliassaq nangissavara – tassungalu atatillugu danskit naalagaaffiannut naalakkersuisuinullu komitep inassuteqaataanik ilassinnilluarnissaq kajummissaarutigerusuppara.

Issittumi nukissat pingaarnerit tassaapput inuit. Inuilluuna atugaasa pitsanngorsarneqarnissaat suliassarigipput. Issittumi Inatsisartuni ilaasortat inassuteqaataanni kingullerni naqissuserneqarpoq issittumi naalagaaffiit pisuussutit uumassusillit qanoq atorneqarnissaannut ataatsimut paasinninnissamut suliaqartariaqartut, – qangatuulli tunisassianut, soorlu puisinit pisunut, tunitsivissat annertusartariaqartut. Puisinit pisunik tunisassianut inerteqquteqarneq tamaallaat Kalaallit Nunaannut Canadamullu tunngasutut isigissanngilarput. Issittumiuna ataatsimoorussatut ajornartorsiut ataatsimoorluta akiorniagassarput. Pisuussutit pigisagut inuussutigalugillu avammut tuniniarsinnaasariaqarpagut, uumassuseqartuuppata uumaatsuuppataluunniit, soorlu aamma Issittumi allatigut inuutissarsiutinik ineriartortitsinissamut periarfissaqarneq qulakkeertariaqaripput.

Taariikkattut Inuit Ataqatigiinniit naalakkersuisut nalunaarutaat naammagisimaarparput – Folketingimilu issittoq pillugu suleqatigiissitami nutaami issittoq pillugu suleqataanissarput qilanaarivarput, taannalumi Inuit Ataqatigiit suliniuteqarnerisigut pilersinneqarsimavoq.

Naggataatigut ilaasortaqatinniit Doris Jakobsenimiit (Siumut) inuulluaqqutissavassi. Taanna Kalaallit Nunaanni qineqqusaarnermi peqataagami ullumikkut maaniissinnaanngilaq. Nalunaarummut oqaaseqaatissani ministerinut toqqaannartumik ingerlatikkumaaramigit oqaqquaanga. Aamma Nordisk Rådip ataani Folketingip issittumut tunngatillugu suleqatigiissitami siulittaasutut qinigaaqqammersup hr. Sjúrdur Skaalep inuulluaqquteqquaasi. Aamma taanna ullumikkut maaniissinnaanngilaq.

Nalunaarummut qujanaq sulilu oqallilluarisi - qujanakulooq!

Johan Lund Olsen, Inuit Ataqatigiit