Issittumi imartat plastikkinik mingutsinneqaraluttuinnartut

Puussianik plastikkinik, puiaasat simiinik, puiaasanik plastikkinik poortuutissanillu Issittup imaani mingutsitsineq naatsorsuutigisamit annertunerungaatsiarpoq.
Assi © : Vaidehi Shah/Flickr Creative Commons
februaarip 21-at 2017 06:56
Nutserisoq Simon Uldum -

Nittartagaq dr.dk taama allaaserisaqarpoq.

Plastikkit minnerpaamik 8 millionit tonsit ukiut tamaasa nunarsuup imaviinut pisarput. Taamatullu mingutsitsineq assigiinnarpaa eqqaavilerisut biiliata usiminik minutsit tamaasa imaanut kueraanera. Plastikkinillu mingutsitsinerup annerpaartaa illoqarfissuit eqqaanni pisartoq maannamut naatsorsuutigineqaraluarpoq.
 
Tysklandimili ilisimatusarnerup nutaap takutippaa Issittup imaata naqqani plastikkinik mingutsitsineq Portugalip illoqarfiisa pingaarnersaata Lissabonip millionip affaanik inoqartup avataani imartap mingutsinneqarnerata assigigaa.

AAMMA ATUARUK Anarnap tippussaasimasup puussiat plastikkit 30-t aqajarormiorigai

Tysklandimi ilisimatuut Alfred Wegener instituttimeersut Nunatta Svalbardillu akornanni Fram Strædemi immap naqqa 2002-miilli assiliortorsimavaat. Mingutsitsinerullu annertusiartuinnarnera ilisimatuut assilisaanni takuneqarsinnaavoq.
 
Assit 2.500 meterinik itissusilimmi plastikkeqarneranik takutitsipput. Uumassusilinnik ilisimatooq Mine B. Tekman norgemiut tv-annut radioannullu, NRK-mut, oqaluttuarpoq ilisimatuut naatsorsuutigisaannit annertunerungaatsiartumik mingutsitsisoqartoq.
 
Issittup imartaata naqqata plastikkinik mingutsinneqarnera ukiut aqqaneq-marluk ingerlanerini 50 procentinik annertunerulersimasoq ilisimatusartut paasisimavaat.
 
Naalagaaffiit Peqatigiit avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffiata UNEP-ip naliliinera naapertorlugu, imaata plastikkinik eqqakkanik mingutsinneqarnerata 80 procentia suliffissuaqarnermit, eqqaavissuarnit imikumillu salinneqarsimanngitsumit pisarpoq.