Immikkut ilisimasalik: Camp Centurymi saliinissamik isumaqatigiissusiortoqarsimanngilaq

Ilisimatuussutsikkut oqaluttuarisaanermik immikkut ilisimasalik Kristian H. Nielsen, amerikamiut sorsunnersuup nillertup nalaani Camp Centurymi iliuuserisimasaannik matusinerannillu Danmarkimi immikkut ilisimasallit sallersaraat.

Taanna KNR-imit apersorneqarluni oqarpoq, amerikamiut sermersuup iluani sakkutooqarfigisimasaanni Camp Centurymi saliinissaq pillugu Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiissusiortoqarsimanngitsoq.

- Sakkutooqarfiup sinnera sermimut matoorunneqarpoq, qaqugumorsuaq tassaniinnissaa naatsorsuutigineqarluni. Sermersuup aakkiartulersinnaanera taamani takorloorneqarsimanngilaq. Paarlattuanilli Sermersuup alliartuinnarnissaa naatsorsuutigineqarsimavoq.

Camp Century 1967-imi matuneqarpoq. Silap pissusia avatangiisillu piffissami tassani oqallisaanerat ullumikkumut naleqqiutissagaanni suunngitsuaraavoq.

- Inuup silap pissusianut sunniuteqarsinnaanera, ullumikkut ilisimasarput, inunnit ikitsuinnarnit takorloorneqarsinnaasimavoq. Taamani sermersuaqaqqilernissaa aarlerineqarpoq, sila 1920-kkunniilli nillertikkiartuinnarsimammat. Kalaallit Nunaata siunissami nillernerulernissaa naatsorsuutigineqarsimavoq, Kristian H. Nielsen taama oqarpoq.

Tamannalu tunngavigalugu oqaluttuarisaanermik immikkut ilisimasalik isumaqarpoq, siunissami avatangiisit silallu pissusiata qanoq innissaanik immikkut eqqarsaateqaratik sakkutooqarfimmik matusinermut akisussaasuusut tikkuartussallugit ajornakusoorsinnaasoq.

- Taamani iluamik ilisimasaqanngitsut uparuartussallugit ajornakusoorpoq. Taamaattorli aamma oqartoqarsinnaavoq aarlerinaateqarneranik nalilersuineq amigarsimasoq, tassalu Camp Centuryp qaqugumorsuarmut Sermersuup iluaniiginnarsinnaannginnera eqqarsaatigineqarsimanani, danskeq immikkut ilisimasalik taama oqarpoq.  

Aamma atuaruk Ilisimatuut: Camp Century avatangiisinut ulorianarsinnaavoq

Oqallisaaqqilersoq

Ilisimatuussutsikkut atuagassiap Geophysical Research Lettersip sakkutooqarfiusimasoq silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu ukiumit 2090-imit sermimit saqqumilersinnaaneranik allaaserisaqareersoq Camp Century kingumut oqallissaaqqilerpoq.

Uulia ikummatissaq 200.000 literi, imikoq 24 millionit liiteri kiisalu toqunartoq PCB annertooq eqqakkallu qinngornernik ulorianartunik akullit qaqugumorsuarmut sermersuup ataaniitinnissaannik isumassarsiarineqarsimasoq eqquutinngitsoortussanngorpoq.

Aamma atuaruk Camp Centurymi saliisoqarnissaa IA-p piumasariniarpaa

Paasissutissammi nutaat tunngavigalugit, sakkutooqarfiusimasoq sermimit saqqummissaaq Camp Centurymilu eqqakkat imaanut sumiiffinnulluunniit sermersumut atasunut siaruaassinnaallutik.

Tamannalu Nunatsinni Danmarkimilu politikerit arlallit qisuariaateqarfigaat. Taakku ilagaat Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig.

- Tamanna ernumanarluinnarpoq, Sara Olsvig allappoq.

- Ingammik ulorianartunik qinngornertalinnik eqqakkanik akuutissanillu allanik sinnikunik qimatsisoqarsimanera ilisimaneqarmat.  Sermersuup, nunatta imartattalu annertuumik mingutsinneqarsinnaanerat pinngitsoortinneqartariaqarpoq Nunarpullu tamatumani saliisoqarnissaanik erseqqissumik piumasaqartariaqarluni, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Naalakkersuisunut §37 naapertorlugu apeqquteqaateqarluni taama allappoq.

USA akisussaaffimmik tigusissaaq

Kristian H. Nielsen Aarhusip Universitetianeersoq naapertorlugu, sermip aakkiartulerneratigut avatangiisit innarlerneqarsinnaanerat ernumanaateqartoq paasineqarpat, danskit amerikamiullu naalakkersuisuisa saliinissamut akisussaaffimmik tigusinissaannut periarfissaqarluarpoq.

- USA akisussaaffimmik tigusissasoq nalilerpara. USA-p nunatsinni sakkutooqarnikkut iliuuserisimasaanut allanut assinguvoq, tamatumani Avanersuarmiut nuutsitaanerat aamma timmisartorsuup B52-p nakkarnera eqqarsaatigalugit.

Qanga iliuuserisimasat soorunami akisussaaffigineqarnerinik pisimasut tamakku takutitsipput. Camp Centurymi saliinissap akisussaaffigineqarnera nassuerutigineqanngippat, tamanna amerikamiut danskillu naalakkersuisa tungaannit makitaniarnertut takutitsinerussasoraara, immikkut ilisimasalik oqarpoq.

Danmark USA-lu 1951-imi illersornissakkut isumaqatigiissuteqareersut Camp Century 1950-ikkunni pilersinneqarpoq. Sakkutooqarfiup siunertaraa rakettinik 600-nik sermersuup iluani piareersimasuuteqarnissamut periarfissaqarnersoq misissussallugu. Raketterpassuarnilli inissiinissamik pilersaarut kingorna unitsiinnarneqarpoq sakkutooqarfillu 1967-imi qimanneqarluni.

Aamma atuaruk Danskit ministeriat atomip nukinganut tunngasunut apeqqut googlerlugu akissuteqarsimanerarpaa