Ilisimatuut qaqqat sisooqqissinnaanerannik misissuisut

Kalaallit Nunaanni qaqqat sisoorsinnaasutut navianaateqartut Københavinmi ilisimatuunit GEUS-imeersunit misissuiffigineqalerput.

Karrat kangerluanni qaqqat sisoornerisa kingunerisaanik juunimi tassaarsuaqareersorlu danskit naalakkersuisui qaqqat sisoorsinnaasut pillugit misissuinissamut 10 millionit koruuninik aningaasaliipput.

Sumiiffinni aalajangersimasuni qaqqat sisoorsinnaasut inunnullu navianaateqarfiusinnaasut siulliunneqassapput, GEUS-imi pisortap tullia, Flemming Getreuer Christiansen KNR-imut oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Karrat kangerluani malik siuleqanngitsumik portusoq

- Pingaarnertut Kalaallit Nunaat tamakkerlugu misissuiffigissavarput (...). paasissutissalli pissarsiarineqartut apeqqutaatillugit sumiiffinni misissuiffigineqartunik pingaarnersiuissaagut.

Ilaatigut sumiiffinni misissuiffigineqartuni illoqarfinnut nunaqarfinnullu qanittuni sanaartornikkut attaveqatigiinnermullu aaqqissuussaaneq isiginiarneqassapput. Ujarassiornermi misissuinerit naapertorlugit allanngorarfiusut misissuiffigineqassapput.

Uummannap kangerluani, Upernaviup Uummannallu akornanni, Qeqertarsuup tunuani Nuummilu sumiiffiit maannamut pingaartut misissuiffigineqassapput.

Ilisimatuut nunani allani misilittakkat atoraat

GEUS-imi ilisimatuut Qeqertarsuup tunuani Saqqami 2000-imi misissuipput. Ilisimatuunit misilittakkat ilaatigut soorlu USA-mit, Norgemit, Canadamit Europamiillu nunanit assigiinngitsuneersut suliassami nutaami atorfissaqartinneqassapput.

Nunatsinnilu misissueqqaarnerni suliaqartartoq, Asiaq misissuinissani peqatassaaq.

AAMMA ATUARUK GEUS-ip kalerrisaareriaaseq periarfissaasinnaaneraraa

GEUS-p tunngaviusumik paasissutissaatai pioreersut ataatsimoortinneqassapput. Ilaatigut Kalaallit Nunaanni seismiskimik uuttortaanerit, silap pissusia aamma sermip uuttortarneqarnera minnerunngitsumillu nunap assingi. Qaammataasanit immiussat nutaat pissarsiarinissaat GEUS-ip aamma sulissutigaa.

- Ujarassiornermit assit nalunaarsorneqarsimasut assigiinngitsuusarput, qaqqat ujaraat suunersut qanorlu allanngorartiginersut assini takuneqarsinnaasarput. Tassani pineqartarpoq nunap ilusaata kangerluilu qanoq ittuuneri. Immap naqqatigut uuttortaanerit malillugit qaqqat sisoorfiusimasut nalunaarsornissaat tassani pineqarpoq (…). Taamaammat oqaatigaara matumani nunap assingi pineqartut: Tassalu qaleriissitaarnerit. Tamakkulu tamaasa katersoraanni, navianaateqarneranik ataatsimoornerusumik naliliinermik suliaqartoqarsinnaavoq, Flemming Getruer Christiansen taama oqarpoq.

Politikerit navianaallisaasoqassanersoq aalajangissavaat

Qaqqat sisoorsinnaasutut aarlerinaatillit nalilersorneqarnerat 2018-p naajartornerani naammassineqartussaapput.

Tamatuma kingorna nunatsinni politikerit aalajangissavaat naliliinerit tunngavilgalugit iliuuseqaqqinnissaq pisariaqarnersoq, soorlu assersuutigalugu nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni qaqqanik navianaallisaanermik tigussaasumik suliaqartoqassanersoq.

Misissuinerilli maanna ingerlanneqartut malinnaasitanit, Aatsitassanut naalakkersuisoqarfimmit, Qaasuitsup Kommunianit, Upalungaarsimanermut ataatsimiititaliamit aamma Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnernit Asiamit peqataaffigineqartumi eqqartorneqarput.

- Kingornatigut nakkutilliisoqassanersoq, navianaallisaasoqassanersoq imaluunniit nutaanik sanaartornermut atortulersuutinullu immikkut ittunik piumasaqaateqartoqassanersoq Kalaallit Nunaata aalajangigassarissavaa, GEUS-ip pisortaa Flemming Larsen taama oqarpoq.

AAMMA ATUARUK Norgemi qaqqat navianaatillit ataavartumik nakkutigineqartut