Plastikkimik atuinikinnerulernissamut siunnersuut taperserneqartoq
Mimi Karlsenip (IA) kissaataa piviusunngussappat, Nunatsinni plastikkimernit sumut tamaanga eqqakkat takussaajunaarsinaapput.
Naalakkersuisut ukiut siuliinili mingutsitsinikinnerulernissaq suliniutigereerpaat. Tamattalu akisussaaqataasuusugut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu ataatsimiititaliami siulittaasoq oqarpoq:
- Imartatsinni mingutitsinerup 70 %-ia plastikkininngaaneersuuvoq, taamaammat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu iliuuseqartariaqarpugut tamattaalluta, Ataatsimiititaliami siuilittaasoq Doris J. Jensen taama oqarpoq.
AAMMA ATUARUK Plastikkimik atuinerup killilersorneqarnissaa Mimi Karlsenip siunnersuutigaa
Plastikkimik atuinikinnerulernissamut iliuusissanik suliniutissanillu pilersaarusiamut aningaasaliisoqarnissaa siorna aaliangerneqarpoq. Inatsisartummi ukiakkut ataatsimiinnerminni Avatangiisinut Aningaasaateqarfimmik pilersitsissallutik aaliangiuppaat, tassungalu siunertamut milliuni koruunik immikkoortinneqarpoq.
Taamaaliornerli naammangitsoq, siunnersuteqartoq isumaqarpoq. Tassami assersuutigalugulu inuussutissarsiortut, kommunit allallu aamma peqatiserineqarnerisa saniatigut:
- Taassuma saniatigut soorunami aamma inuinnarnut angerlarsimaffimmi atuinermik plastikkimik millisaasinnaanermik paasititsiniaanerit aqqutigalugit saqqummiisoqarnissaat aamma soorunami kissaatiginaqaaq, Inatsisartunut ilaasortaq Mimi Karlsen Inuit Ataqatigiineersoq taama oqarpoq, assersuutigalugulu inuussutissarsiortut, kommunit allallu aamma peqatiserineqarsinaasut aamma oqaatigalugu.
AAMMA ATUARUK Plastikkit ataasiaannarlugit atorneqarsinnaasut EU-mi inerteqqutigineqalissapput
Tamatumanilu inuit ataasiakkaarluta apeqqutaavugut.
- Inooriaaserput allanngortinnissaannut aamma pingaaruteqarpoq, taamaammat una siunnersuut pilersaarusiornissaq iliuusissanik pingaaruteqarpoq, Doris J. Jensen oqarpoq.
Pilersaarut Innuttaasuni paasisitsiniaanissamik imaqassasoq amerlanerussuteqartut isumaqatigiissutigaat. Siunertamulli aningaasaqat qassit atortariaqarnersut ersarluppoq.
Siunnersuut akuerineqarpat, Naalakkersuisut 2020-iulersinnagu pilersaarusiornissaat natsorsuutigineqarpoq.
Ukiumut nunarsuarput tamakkerlugu puussiat plastikimit sanaat trillionit missaanni
atorneqartarput, tassa sekundimut puussiat plastikit 31.000-it atorneqartarput. Maani
Nunatsinni ukiumut puussiat plastikit millionit tallimat missaat eqqunneqartarput.
