GE-p SIK-llu pisassiissutit sorsuutigigaat

Aalisarnermut naalakkersuisut, Hans Enoksenip, pisassiissutinik tunniussisarnermi uniatsiaararsortut iluaquserniarlugit allannguiniarnermini tunngavilersuuteqarnermini kukkunerarlugu kattufiit SIK aamma GE oqariartuuteqarput.
Assi © : Nick Rahaim/Flickr Creative Commons
Allattoq Kenneth Elkjær
marsip 31-at 2017 07:52

Aalisarnermut piniarnermullu naalakkersuisup Hans Enoksenip avataani pisassiissutit 10 procentii umiatsiaararsortunut tunniunneqartalersinniarpai. Taamaaliornerlu aalisartut amerlanerusut inuusunnerusullu sulilersinnaanerarlugit.

Akerlianiilli avataani kilisaatit angisuut aalisarfigisartagaannit pisassiissutit atorunnaarsinneqassappata suliffeqarfiit akissarsiallillu eqqugaanissaat GE-p SIK-llu ernummatigaat.

Hans Enoksenilli pingasunngornermi taama ernumassuteqartariaqannginnerarpaa. Taannalu naapertorlugu pisassiissutit naammapput:

- Kilisaataatillit pisassatik tamaasa aalisarsinnaanngippatigik, taava taakku inuiaqatigiinnut utertittariaqarpaat, aalisartunullu pisassinneqarsimanngitsunut pisassiissutigineqartariaqarlutik, Hans Enoksen tusagassiutinut oqarpoq.

AAMMA ATUARUK GE-p SIK-llu isornartorsiuinerat Enoksenip akissuteqarfigigaa

Enoksenip raajarniarneq ajortorsiutaangaatsiartunut ilaanerarpaa:

- Allaammi raajat ingerlatseqatigiiffiit ukiumut namminneerlutik pisarinngitsuugaat 8.000 tonsit tungaannut sinerissap qanittuani raajarniartunut tuniniartarpaat, piumasaqartarlutillu pisarineqartut fabrikkiutiminnut tunisassagaat, Enoksen allappoq.

Isornartorsiuineq isumaqatigineqanngitsoq

Naalakkersuisup Hans Enoksenip tunngavilersuuteqarnera peqatigiiffiit marluk tupigusuutigaat.

- Tamanna eqqunngilluinnarpoq, paasisinnaanngilluinnarparpullu Hans Enoksenip avataani aalisarnermut atatillugu taaneqartutut saqqummiussaqarnera, oqaaseqaammik sisamanngornermi nassiussaminni allapput.

AAMMA ATUARUK Enoksenip pisassiissutinik ilanngartuinera GE-p SIK-llu isorigaat

Raajarniartullu nammineq pisaqarsinnaannginnerat nassiaatissaqarluarnerarlugu tunngavilersorpaa:

- Aalisariutaatillit pisassiissutitik sineriammut qanittumi aalisariutinut aalisartitaminnut tunisarpaat naammassiumallugu Naalakkersuisut nunami tunisassiorfinni suliassaqartitsinerunissamik kissaataat, taamallu iliornermikkut aalisariutiminni naammassinnissinnaanerit pilliutigisarlugit.

Allannguinissamut piareertoq

Qanoq periuseqarnermik allanngortitsinissamik kissaateqartoqarpat GE SIK-lu allannguinissamut piareersimapput:

- Hans Enoksenilli tamanna kajungerineruppagu, taava aalisariutaatillit raajartassiissutaasut sinerissamut qanittumi aalisartunut tunisarunnaarsinnaavaat taarsiullugulu avataasiortut imminneq tunisassiornissamik umiarsuarni naammassinnittarnissaat ammaallugu, taamatulli pisoqarpat aalisariutaatillit minnerit napaniarnissaminnut tunngavissaarutsinneqassapput nunamilu raajalerifiit arlaqartut matuneqartariaqalissallutik.

AAMMA ATUARUK Rosingip Enoksenip akissuteqarnera aalassassimaarutigaa

GE SIK-lu naapertorlugit pisassiissutikippallaarpoq, taamaammallu kilisaatit aalisarnatik uningaannartariaqartarlutik.

Enoksenimut akissuteqarnerminni aalisariutit tallimat qaleralinnik, suluppaakkanik saarullinnillu aalisartartut pisassiissutigineqarsimasut nungussimanerani ukioq kingulleq qaammatini marlunni uningaannarsimanerarpaat.

- Taamaattumik oqartariaqarpugut Hans Enoksen-ip aalisagassiissutit apparnerisigut kukkusut eqqorai taamallu inuiaqatigiinni aningaasaqarneq eqqornerlullugu.

AAMMA ATUARUK Suliffissat aningaasatigut annaasaqaatinit pingaarnerupput