Europamiut nunatta imartaani aalisarnerat pillugu isumaqatigiissut piareertoq
EU-p nunatta kangiani saarullittassai 300 tonsinik immikkut amerlineqarput, taamaalilluni saarullittassai katillugit 2.100 tonsiulerlutik.
Taakkua saniatigut EU-p suluppaagartassai 1.054 tonsinik ikilineqarput, siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat tunngaviulluni.
EU-p nunatta kangiani raajartassai 1.350 tonsinik ikinnerussapput, pisarisuukkat aamma 365 tonsinik ikilineqarput.
Isumaqatigiissut aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissutip pingajoraa, Nunatta EU-llu akornanni illuatungeeriilluni aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilaasoq.
Kalaallit Nunaat aamma EU Europamiut Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaanerannik isumaqatigiissuteqarput.
Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaaruteqarlutik taama allapput
Nutaamik isumaqatigiissuteqarnermi nunat EU-mut ilaasortat tunumi saarullittassaat 300 tonsinik ilaaneqarput, taamaalillutik saarullittassat 2.100 tonsinngortinneqarput.
Akerlianik nunat EU-mut ilaasortat suluppaagartassaat 1.054 tonsinik ikilisinneqarput.
Ikilisinneqarnerannut Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu, siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat matumani tunngavigineqarpoq.
Nunat EU-mut ilaasortat tunumi raajartassaat aamma ikilisinneqarput. EU-p tunumi raajartassai 1.350 tonsinik ikinnerussapput, pisarisuukkat 365-tonsinik ikilisinneqarlutik.
Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissutaata 2016-imit 2020-mut atuuttup maanna isumaqatigiissutigineqartut pingajoraat.