Europamiut nunatta imartaani aalisarnerat pillugu isumaqatigiissut piareertoq

Europamiut aalisartut nunatta imartaani aalisarnerat pillugu isumaqatigiissut Nunatta EU-llu atsioqatigiissutigaat. Saarullittassat amerlineqarput suluppaakkallu pisassat ikilineqarlutik. Naalakkersuisut tusagassiorfinnut nalunaaruteqarlutik taama allapput.
Assi © : Nick Rahaim/Flickr Creative Commons
Allattoq Jonas Fievé
decembarip 05-at 2017 11:34
Nutserisoq Simon Uldum -

EU-p nunatta kangiani saarullittassai 300 tonsinik immikkut amerlineqarput, taamaalilluni saarullittassai katillugit 2.100 tonsiulerlutik.

Taakkua saniatigut EU-p suluppaagartassai 1.054 tonsinik ikilineqarput, siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat tunngaviulluni.

EU-p nunatta kangiani raajartassai 1.350 tonsinik ikinnerussapput, pisarisuukkat aamma 365 tonsinik ikilineqarput.

Isumaqatigiissut aalisarneq pillugu 2016-imit 2020-mut isumaqatigiissutip pingajoraa, Nunatta EU-llu akornanni illuatungeeriilluni aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut ilaasoq.

Kalaallit Nunaat aamma EU Europamiut Kalaallit Nunaanni aalisarsinnaanerannik isumaqatigiissuteqarput.
Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaaruteqarlutik taama allapput

Nutaamik isumaqatigiissuteqarnermi nunat EU-mut ilaasortat tunumi saarullittassaat 300 tonsinik ilaaneqarput, taamaalillutik saarullittassat 2.100 tonsinngortinneqarput.

Akerlianik nunat EU-mut ilaasortat suluppaagartassaat 1.054 tonsinik ikilisinneqarput.

Ikilisinneqarnerannut Naalakkersuisut oqarnerat naapertorlugu, siunnersuinermi suluppaakkat itisoormiut ikerinnarsiortullu ikilisimanerat matumani tunngavigineqarpoq.

Nunat EU-mut ilaasortat tunumi raajartassaat aamma ikilisinneqarput. EU-p  tunumi raajartassai 1.350 tonsinik ikinnerussapput, pisarisuukkat 365-tonsinik ikilisinneqarlutik.   

Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarnermut isumaqatigiissutaata 2016-imit 2020-mut atuuttup maanna isumaqatigiissutigineqartut pingajoraat.