Atuakkiaq "Homo Sapienne" nunatsinni Danmarkimilu soqutigineqarluartoq
Atuakkiortulli soqutigineqarnerujussuarnini ilaatiguinnaq uissuumissutigaa.
Atuakkiap imaraa kalaallit inuusuttut sisamat, tamarmik immikkut atoqatigiinneq pillugu inissiffissaminnik sorsuuteqartut - akunnerminni inuiaqatigiinnilu. Ingammillu inuusuttut kalaallisut oqaasillit soqutigivaat.
Atuakkiaq kalaallisut qallunaatullu allagaavoq. Danmarkimilu aviisimi Politikenimi ullorissanik pissarsiarineqarsinnaasunik arfiniliusunit tallimanik ulloriannappoq.
Tamanna Niviaq Korneliussenimut pakasaavoq:
- Nuannaarutigeqaara taama eqqartorneqartigimmat atuakkiara. Naatsorsuutiginikuunngikkaluarpara Danmarkimi taama annertutigisumik qisuariaatigineqarumaartoq, naatsorsuutiginikuuara Kalaallit Nunaanni qisuariarfigineqarumaartoq. Kisianni nuannaarutigeqaara assut, ingammik maani Danmarkimi assut eqqartorneqarmat, Niviaq Korneliussen KNR-imut oqarpoq
Atuakkiami Kalaallit Nunaanni arnaqatiminootartut anguteqatiminoortartullu atugaat ingammik sammineqarput.
- Atuakkianni eqqartorniarsarivakka pissutsit Nunatsinni eqqartorneqarpiarneq ajortut, soorlu suiaaqatiminnik aappaqartartut taavalu nunaminnik immaqa akerarinnipajaartut. Inuiaqatigiit assut eqqartorpakka paquminarsinnaasunillu eqqartuivunga, Niviaq Korneliussen KNR-imut nassuiaavoq.
Kamanneq immikkut ittoq
Aammattaaq inuttaasut pingaarnerit akornanni kamanneq immikkut ittoq qaffariaannaasoq oqaluttuarineqarpoq. Kamanneq ulluinnarni naqisimaneqartoq, Niviaq Korneliussen isumaqarpoq. Qallunaat tusagassiorfiisa arlaqartut atuakkiortoq kalaallit inuusuttut eqqarsaatigalugit Inatsisartunut qinersineq pillugu nassuiaaqqusimavaat.
- Atuakkiara allakkakku aamma eqqarsaatiginikuuara assut qallunaat paasitikkusunnerullugit ilumut kalaallit qanoq inuuneqarnersugut, assut eqqartorneqartarami soorlu pinngortitarput taavalu imerajuttunerput inuiaqatigiittut. Kisianni tassanngaanniit oqaluttuat amerlanerunermik, taakkua ersersikkusullugit ulluinnarni inuusuttut qanoruna inuusugut uagut Kalaallit Nunaanni taanna ersersinniarlugu assut eqqartuinikuuvunga tamakku pillugit, Niviaq Korneliussen KNR-imut oqarpoq.
Niviaq Korneliussen taamaallaat Politikenimi ulloriannanngilaq aammali qisuariarfigineqartarpoq.
- Una atuakkiaq allakkakkut assut eqqarsaatiginikuuara suiaaqatiminnik aappaqartartut oqaluuserineqarnerulernissaat, tamakkua oqallisigineqarpiarneq ajormata nunatsinni, Niviaq Korneliussen KNR-imut oqarpoq.
Atuakkioqqippoq
Tamatumali allattarnera unitsinnavianngilaat. Atuakkiortoq inuusuttoq, Aarhusimi tarnip pissusaa pillugu ilinniarpoq, aammalu suli atuakkioqqippoq:
- Nunatsinni assut tusaamaneqartarpoq kalaallit assut kalaaliunerminnik ataqqinnittut taavalu tulluusimaartut, kisianni aamma akerlinganik misigisoqartarami. Inuusuttut immaqa aamma akornanni tusaamasaqartarpunga Kalaallit Nunaanninngaanniit aallarusuttunik periarfissanik nutaanik ujartuerusuttunik inunnik nutaanik naapitserusuttunik, taava taanna eqqartorneqarneq ajormat pingaartillugu piviusuummat aamma, eqqartorusullugu tassa allaaserinikuuara paquminarsinnaagaluartoq aamma sakkortusinnaagaluartoq, Niviaq Korneliussen KNR-imut oqarpoq.
Atuakkiami Homo Sapiennemi kalaallisut saqqummersut siulliit Nuummi nungoreerput. Naqitikkat siulliit maanna atuakkanik saqqummersitsisarfimmut Milik Publishingimut ingerlaarput.
