Nunarput Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttoorusuttoq: - Nammineertumik oqalussinnaanissaq pineqarpoq

Nunarput Kunngeqarfiup ilaasortaaneratigut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni oqartussaaqataanerulissasoq, nunatta nunanut allanut tunngasuni politikkimut periusissiartaavani allaqqavoq. Tamannalu nunani tamalaani politikkikkut oqallinnermi sunniuteqangaassasoq, nunat tamat Issittoq pillugu politikkiinik ilisimatusartoq oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

februaarip 27-at 2024 07:58

Nutserisoq Hanne Petersen

Kunngeqarfiup Issittumi Siunnersuisoqatigiinni 2025-mi maajimi siulittaasunngornissaanut, nunarput siuttunngornissaminut piareersassaaq. Nunarpummi kisimi Kunngeqarfimmi tamarmi issittortaavoq.

Tamanna nunatta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni politikkimut 2024-miit 2033-mut periusissiartaavani sapaatit akunnerata siuliani saqqummersumi anguniakkanut ilaavoq.

Nunattalu taama anguniagaqarnera nunanut allanut tunngasuni politikkikkut sunniuteqarnerorusunneranik ersersitsisoq, illersornissamik Københavnimi ilisimatusarfiup periusissiornermut sorsunnernillu ilisimatusarnermik immikkoortuani adjunkti, Issittumi Siunnersuisoqatigiit pillugit immikkut aamma ilisimasaliusoq, Marc Jacobsen naliliivoq.

- Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaat nunanut allanut tunngasuni politikkikkut sunniuteqarnerulerusuppoq, aamma Issittumut tunngasuni.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu ataatsimoorlutik aallartitaqarfigisartagaanni, siulittaasuuffimmik tigumminnittoq oqaaseqarnerunikkut, aammali Naalagaaffeqatigiit soqutigisaat assigiinngissinnaasartut suut oqaluuserineqarnissaannut oqartussaanerorusuppoq, taanna oqarpoq.

ISSITTUMI SIUNNERSUISOQATIGIIT SULERISUUPPAT?

Issittumi Siunnersuisoqatigiit nunat issittortallit ingammik silap pissusia, avatangiisit, suleqatigiinneq atajuartumillu ineriartortitsineq pillugit oqallittarfigaat. Taakkua assigiinngitsorpaalunnik ilaatigut nunat killeqarfii akimorlugit ilisimatusarnermik suliniuteqaqatigiipput.
Nunat issittortallit arfineq-pingasut ukua siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput: Kunngeqarfik Danmark (Danmark, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu), USA, Canada, Island, Norge, Sverige, Finland Ruslandilu.
Tamatuma saniatigut nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffii arfinillit ukua aamma ilaapput: Arctic Athabaskan Council, Aleut International Association, Gwich’in Council International, Inuit Circumpolar Council, Saamit Siunnersuisoqatigiivi (Samerådet) Ruslandillu avannaata inoqqaavisa suliniaqatigiiffiat (Russian Assciation of Indegenous Peoples of the North (Raipon)).
Ingammik avatangiisinik eriaginninnermut tunngasuni suleqatigiinnerunissaat siunertaralugu, Issittumi 1996-imi siunnersuisoqatigeeqalerpoq.
Isumannaallisaanermut politikkimik suliaqartuussanngitsut pilersinneqarneranni isumaqatigiissutaavoq.
Siulittaasuuffik kingoraartaaffiuvoq. Kunngeqarfik Danmark 2025-mi maajimi siulittaasunngussaaq.
Rusland Ukrainemik 2022-mi februaarimi saassussimmalli, nunat siunnersuisoqatigiinni ilaasortat sinnerisa suliatik unitsikkallarpaat. Sulialli unitsikkallarsimasamik ilaat 2022-mi juunimi nangippaat, taakkuali Ruslandip peqataaffigisuunngilai.

Najoqqutaq: Rex.dk

Allisiguk

Atorfilittaqarnerusariaqalissasoq

Nunatta Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttoorusunnera nunananut allanut tunngasuni politikkikkut sunniuteqarnerulernissamik ukiuni kingullerni anguniagaqarneranik ineriartortitseqqinneruvoq.

Nunarput Savalimmiullu Issittumi Siunnersuisoqatigiit suliaanni sunniuteqarnerulissasut, Naalgaaffeeqatigiit 2021-mi ataatsimiinnerminni aalajangerput.

Tamanna tassa nunatta Kunngeqarfiup ilaasortaaneratigut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni atsioqqaartuusalernissaanik, taavalu nunarput siulliulluni Savalimmiut tulliullutik Danmarkilu pingajuulluni oqaluttarnissaannik isumaqarpoq.

- Tamanna kalaallit nunarsuarmioqatiminit ilumoorunneqarnerusutut akuersaarneqarnerusutullu misiginerannut pingaarpoq, Marc Jakobsen oqarpoq.

Aammali Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttunngorusunneq nunarsuarmioqatinut pingaarutilimmik nalunaarneruvoq.

- Kalaallit Nunaat oqartussaanerulersimasoq nunat Kunngeqarfiup avataaniittut takuleriarunikku, nunatsinnillu suleqateqarnerunissamik kissaateqarunik Københavimut maannamutulli sianeqqaarnatik Nuummut toqqaannartumik sianerataannaanerulissapput, taanna oqarpoq.

Nunarpulli Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siuttunngussaguni aamma akimmiffeqarsinnaasoq, Marc Jacobsen naliliivoq.

Tassami siuttuusinnaaneq qiviarutsigu, nunarput Danmarkilu naligiinngeqaat.

Tamanna nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisoqarfiup Nuummiittup 13-inik nunarsuup sinneranut tunngasunik suliaqartuusunik atorfilittaqarneratigut, massalu Danmarkip nunanut allanut ministereqarfiata Københavnimittup 18-inik Issittuinnarmut tunngasunik suliaqartuusunik atorfilittaqarneratigut erserluinnartoq, Marc Jacobsen oqarpoq.

- Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuniaraanni sulisoqarluarnissaq pisariaqarpoq, taamaammat Kalaallit Nunaata siunniussani timitalersinnaajumallugit nunanut allanut tunngasuni naalakkersuisoqarfia atorfilittaqarnerulertariaqarpoq, taanna oqarpoq.

Issittoq pillugu ataatsimoorussamik politikkiliussasut

Danmarkip nunanut allanut ministeria, Lars Løkke Rasmussen (Moderaterne), nunatta nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasuni politikkimut nutaamik periusissiaqalerneranik nuannaarutiginnittunut ilaavoq. Taassuma nunatta periusissiornissaa ujartornikuuaa.

Periusissiartaap siulia 2011-miit 2020-p tungaanut atuuppoq.

- Kalaallit Nunaata nunanut allanut periusissiaqalernissaa qilanaarinikuuarput, taamaammat nutaamik periusissiartaarnera nuannaarutigeqaara.

Periusissiartaarnera suleqatigiinitta suli pitsaaanerulernissaanut tunngaviussasoq qularinnginngilara, taanna KNR-imut akissumminni allappoq.

Aamma atuaruk Issittoq pillugu periusissiaq: Amerika Avannarleq suleqatiginerulerlutigulu Issittoq isumannaannerulissaaq

Nunattami, Danmarkip Savalimmiullu Issittoq pillugu ataatsimoorussamik politikkeqalernissaat tullinnguuppoq. Taamammat Danmark nunatta tamatumani sunik anguniagaqarnerminik saqqummiussinissaanut utaqqinikuuvoq.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuuffiup tigunissaanut piareersalereerlutik, Lars Løkke Rasmussen aamma allappoq.

- Kunngeqarfik Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aappaaagu siulittaasunngorpat pingaarutilinnik suliassaqarpugut, taakkualu oqaloqatigiissutigillualereerpagut. Kalaallit Nunaat Savalimmiullu peqatigalugit Kunngeqarfimmi tamarmi atuuttussamik ataatsimoorussamik politikkiliornissamut aamma qilanaaqaagut, Lars Løkke Rasmussen aamma allappoq.

Nunat taakkua pingasut Kunngeqarfik Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuulertinnagu Issittoq pillugu politikkilioreersimasussaassasut, Marc Jakobsen oqarpoq.

- Issittumi naalagaaffinni nammineerluta suliatsinnik Issittoq pillugu periusissiaqanngitsutuaavugut, tamannalu ingammik Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnermullu periusissiassiornissaata utaqqineranik pissuteqarpoq.

- Taamaammat Issittoq pillugu ataatsimoorussamik periusissiulertussangatippakka. Assigiinngitsunili soorunami isumaqatigiinniaqqaartariaqassapput, taanna oqarpoq.